THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen: ” Yhteiskunnan on tuettava tapahtumaelinkeinoa riittävästi siihen asti kunnes tilanne normalisoituu”

Kerrotko vapaamuotoisesti ja ytimekkäästi omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi niin professorina kuin terveysturvallisuusjohtajana. Kerro myös mitä harrastat ja mikä on vastapainoa työllesi?

Hei, olen taustaltani luonnontieteiliMika Salminenjä ja tehnyt väitöskirjani Virologian alalta. Urani alkuaikoina tein perustutkimusta sekä suomessa että USA:ssa, erityisesti virusten muuntelun ja evoluution parissa. Vietin pari hyvin tieteellisesti tuotteliasta vuotta USAssa Washington DC:n alueella. Tätä kautta ohjauduin tutkimaan mm. itäisen Euroopan HIV- ja hepatiittiepidemioita yhteistyössä sekä venäläisten että baltialaisten kollegoiden kanssa sekä EU-tutkimusverkostoissa. Tämä herätti kiinnostuksen kansanterveystyöhön ja epidemiologiaan johon sitten hankin lisäkoulutusta erikseen. Myös suomessa tein paljon yhteistyötä erilaisten haavoittuvien ryhmien parissa ja järjestöjen kanssa. Vuonna 2009-2012 toimin Euroopan tautikeskuksessa ECDC:ssä jossa johdin paria yksikköä ja olin myös sikainfluenssapandemian aikana kriisipäällikkönä. Vuodesta 2013 olen toiminut THL:ssä Terveysturvallisuusosaston johtajana ja oman toimen ohessa valmiusjohtajana. Olen pitänyt perheeni erossa julkisuudesta joten siitä ei sen enempää.

Harrastuksiin kuuluu kesällä mökkeily ja veneily läheisten kanssa ja pikkunikkarointi (joskus vähän isompiakin projekteja tulee aloitettua), talvella hiihto kun mahdollista täällä etelässä, vaihdoin vapaalle jo 15 v sitten. Ympäri vuoden myös pyöräily, nastat ovat olleet alla jo 2 vuotta. Korona-ajan vastapainona on lukeminen, ja uutena harrastuksen tullut parvekeviljely. Kurkun taimet ovat jo hyvässä vauhdissa.

Mitä ajattelit kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Ensimmäinen havainto oli vain WHO:n tieto rypäästä epätavallisia keuhkokuumeita Kiinasta. Kun Tammikuun alussa selvisi että kyseessä on koronavirus, aavistelin pahaa mutta toivoin että Kiina saa sen sammutettua niin kuin ennenkin on onnistunut. Olin mukana jo vuonna 2003 kun ensimmäinen SARS-kriisi iski.

Miltä on tuntunut antaa ”kasvot” maamme lukuisille koronainfoille johtavana terveysturvallisuuden asiantuntijana?
Kuuluu työn kuvaan ja sitä varten on toki vuosikaudet harjoiteltu tällaisessa tehtävässä. Harvalle se kuitenkaan eteen oikeasti tulee joten aika erikoiseltahan tuo on tuntunut.

Olet oman alasi ehdoton asiantuntija. Miten hyvin olet perehtynyt suomalaiseen tapahtumaelinkeinoon?

En alaa sen paremmin tuntenut ennen pandemiaa kuin kuka tahansa rivikansalainen. Nyt olen yhteistöiden kautta toki oppinut paljon alan erityisyydestä ja myös haavoittuvuudesta näinä aikoina. Kevyttä perspektiiviä musiikkisektoriin sain kun kävin valtakunnallisen maapuolustuskurssin ja siellä oli kurssikaverina Toni Wirtanen, joka onkin mainio tyyppi.

Miksi koronarajoituksista ja suosituksista tiedottamisesta on muodostunut niin sekava ja runsaasti epätietoisuutta aiheuttava lopputulos?

Rajoituksia on jouduttu ottamaan käyttöön vähitellen ja eri aikoina eri alueilla. Se on tärkeää koska niitä ei saa tai pidä turhan päiten käyttää koska haitat ovat isoja. Päätökset tehdään alueellisesti ja paikallisesti.

Ei ole ihme että niiden kanssa perässä pysyminen on vaikeaa, kun samoista asioista puhuvat välillä ministerit, välillä kansalliset viranomaiset ja välillä paikalliset viranomaiset.

Suomessa on hajautettu hallinto joka on hyvä normaaliaikoina mutta aika haastavaa hallita erityistilanteissa.

Miten uskotte rokotusten edistyvän tulevina kuukausina?

Nyt on kolmessa kuukaudessa rokotettu 1 miljoona väestöä. Rokotteita saadaan (jos kaikki menee hyvin) kohta entistä enemmän joten kesäkuun lopulla on mahdollista että kaikki korkeassa riskissä olevat ja merkittävä osa aikuisväestöstä on rokotettu ainakin kerran.

Minkälaista on uusi normaali kun pahin pandemiavaihe on selätetty? Mitkä rajoitukset tai suositukset jäävät pysyviksi ja osaksi ihmisten arkea tulevinakin vuosina?

Vielä tuleva syksy ja ensi vuosikin ovat osin hieman erilaisia kuin normaali. Matkailu ei ihan heti palaa normaaliksi koska osassa maailmaa ei ole kaikkia voitu rokottaa. Rokotteita ei vaan riitä kaikille tarpeeksi nopeasti. Varmasti EU:n alueella voidaan aika normaaliin palata, elleivät sitten virusmuunnokset aiheuta jotain ikäviä yllätyksiä.

Uskon että lentäessä ja ehkä muutoinkin maskinkäyttö säilyy aika pitkään ja samoin matkailussa rokotus- ja testitodistukset ja osin rajatestaus samoin. Toivottavasti käsihygienian taso kohenee pysyvästi ja sitä kautta saadaan paljon hyvää aikaan.

Voi olla että koronarokotuksista tulee influenssan kaltaisia eli ainakin riskiryhmille tarjotaan uusia rokotuksia syksyn koittaessa. Virus nimittäin tuskin maailmasta katoaa vaan muuttuu kausittain esiintyväksi. Sen vaikutus kuitenkin vähenee huomattavasti lievemmäksi.

Paljon opittavaa on varautumisessa, mutta se on lähinnä viranomaisten murhe, eikä vaikuttane ihmisten elämään juurikaan.

Miten suhtaudutte markkinakaupan ja vastaavien kaupallisten myyntitapahtumien sallimiseen ulkotiloissa tiukasti THL:n ja OKM:n ohjeita noudattaen? Nykyisessä tilanteessa kaupan isot kiinteät toimijat takovat ennätystuloksia kun taas noin 12.000 markkina- ja tapahtumamyynnin jakelukanavakseen valinnutta pääosin mikro- ja PK -yrittäjää taistelee olemassaolostaan samoin kuin noin 800 markkinajärjestäjää. Nykyinen signaali on että sisäkauppakeskukset ja jättimarketit ovat turvallisia kun taas huomattavasti tiukemmilla turvatoimilla järjestettävät ulkomarkkinat ovat turvattomia. Tilastoja ja faktoja katsoessa pitäisi olla toisin päin? Markkinat ovat ulkoilmakauppakeskus jonka muodostavat useat pienet kauppiaat yhdessä.

Tämä on hyvä kysymys ja vaatisi kyllä pohdintaa. Uskon että ilmojen lämmettyä olisi täysin mahdollista avata näitä uudestaan. Eiköhän asia tule pohdittavaksi melko nopeasti.

Koska uskotte nykyisen tiedon valossa, että tapahtumia päästään taas järjestämään vaikka rajoitetustikin?

Tähän ei pysty antamaan ihan yksiselitteistä vastausta. Riippuu paljon minkälaisesta tapahtumasta on kyse ja lisäksi sairastavuudessa on päästävä riittävän alhaiselle tasolle ja rokotuskattavuudessa tarpeeksi korkealle. Tiettävästi hallitus on tätä nyt hahmottelemassa ja sidosryhmiä ollaan myös kuulemassa.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Mielelläni kävisin jalkapallo-otteluissa ja Savonlinnan oopperajuhlissa tai Pori Jazzeissa. Tykkään myös kovasti markkinoista ja toreista.

Olette saaneet paljon kiitosta asiallisista ja selkeistä infoista ja hyvästä viestinnän hoidosta. Mikä on salaisuutenne tässä asiassa?

Enpä tiedä. Yritän (enkä kyllä aina onnistu) puhua asioista mahdollisimman suoraan ja ilman liiallisia termejä. Jos löytää hyvän konkreettisen esimerkin tai vertauskuvan niin se auttaa usein. Olen kyllä myös saanut esiintymiskoulutusta ammattilaisilta ja se on ollut kullanarvoista.

Ihan kaikkein tärkein asia on kuitenkin se että minä kerron niitä viestejä ja arvioita joita rautainen ammattilaisporukka THL:ssä kovan päivittäisen työn kautta tuottaa. Ilman heitä tästä ei tulisi mitään.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Ei ole heidän vikansa että tapahtumiin voi liittyä koronariski. He kärsivät muiden puolesta ja reilua olisi että muu yhteiskunta (= kaikki me muut) tukisivat heitä vaikeimman yli, myös taloudellisesti. Olen tämän myös päättäjille sanonut. Kaipaamme kaikki kovasti tapahtumia takaisin.

Markkinaelinkeino oltiin kokonaan unohtamassa takuutuen piiristä

Tässä Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön lausunto asiaa valmisteleville koskien tapahtumaelinkeinon takuutukea ajalle 1.6.-30.9.2021:

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestössä ihmetellään Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestössä ihmetellään esityksen muotoa, jossa “säännöksessä tarkoitettuja yleisötapahtumia voivat olla esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, muuten kuin ympärivuotisen tapahtumatoiminnan osana järjestetyt konsertit ja näyttelyt, yleisölle avoimet hengelliset kesäjuhlat sekä vastaavat tapahtumat”.

Mihin ihmeeseen on unohdettu markkinat?

Suomessa järjestetään normaalisti 1.6.-30.9. välisenä aikana satoja markkinatapahtumia ja esimerkiksi useiden paikkakuntien vuotuiset isot kesätapahtumat ovat juuri markkinoita. Isommilla markkinoilla voi olla satoja kauppiaita, kymmeniätuhansia kävijöitä, paljon erilaista ohjelmaa ja kooltaan iso organisaatio toteuttamassa markkinoita. Tyypillistä markkinoille on se että ne ovat kaikille avoimia pääsääntöisesti pääsymaksuttomia tilaisuuksia. Markkinoilla suurin osa järjestäjien tuloista tulee yleensä sinne osallistuvien yrittäjien paikkavuokrista. Jos markkinat joudutaan peruuttamaan rajoitusten takia niin yleensä kaikki valmistelukulut jäävät järjestäjien kontolle ja paikkamaksut joudutaan hyvittämään/palauttamaan paikkamaksunsa maksaneille yrittäjille. Markkinoille mukaan ilmoittautuneet yrittäjät puolestaan menettävät myyntinsä ja tulonsa tapahtuman peruuntuessa. Kannattaa myös huomioida että markkinajärjestäjät ovat hyvin vastuullisesti noudattaneet OKM:n ja THL:n ohjeita tapahtumaturvallisuudesta vaikka se on merkinnyt samalla merkittävää järjestelykustannusten nousua jaettaessa markkina-alueita useiksi lohkoiksi, järjestettäessä joka lohkoon erilliset järjestyksenvalvojat, toimitsijat, siistijät, runsaasti käsidesipisteitä, käsienpesupisteitä, tapahtumaturvallisuuskylttejä jne…
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön mielestä markkinoiden tulisi ehdottomasti kuulua Tapahtumatakuun piiriin ja tuen tulisi kattaa kulujen lisäksi esim. 50% osuus palautettavista/ menetetyistä paikkamaksuista, jotta markkinajärjestäjillä olisi mahdollista päästä rajoituksista johtuvan peruutuksen sattuessa edes jotenkin omilleen. Muuten on pelättävissä merkittävä markkinoiden peruutussuma jo ennestään erittäin pahasti kärsineessä markkinaelinkeinossa. Riskejä ei yksinkertaisesti pystytä enää kantamaan, sillä monien järjestäjien ja tapahtumiin osallistuvien kauppiaiden talous on rajoitusten jäljiltä jo niin kuralla. Takuutuen avulla markkinat piristyisivät kun niihin osallistuvat yrittäjät voisivat olla varmoja edes siitä, että saavat paikkamaksunsa takaisin rajoituksista johtuvassa peruutustilanteessa.

Tässä taustaksi valtioneuvostolle 29.3.2021 lähettämämme vetoomus koskien rajoitusten purkua ja uusia kustannus- sekä takuutukia.

Markkinaelinkeino huomioitava koronarajoituksia purettaessa

Vakavassa korona tilanteessa on ollut täysin perusteltua pyrkiä vähentämään ihmisten kontakteja toistensa kanssa. Ikävä kyllä tällä hetkellä monet alueelliset rajoitukset ovat hyvin epäloogisia ja kohtelevat esim. kaupan alan toimijoita kovin eriarvoisesti. Sisäkauppakeskukset, jättimarketit, kiinteät liikkeet ja arkitorit ovat selvinneet hyvin pienin muutoksin ja rajoituksin, kun taas maamme ulkomarkkinat ovat pääsääntöisesti kokonaan kielletyt, vaikka ne noudattaisivat tiukkoja turvatoimia THL:n ja OKM:n ohjeistusten mukaisesti.

Esimerkki selventää tilannetta parhaiten

Paikkakunnan tapahtumatorilla muutaman kymmenen kauppiaan perinteiset ulkomarkkinat on nyt kielletty, kun taas viereisellä arkitorilla muutaman metrin päässä voi olla vaikka 200 kauppiasta melko kevein turvatoimin. Vastaavasti viereinen sisäkauppakeskus isoine jättimarketteineen ja kymmenine putiikkeineen on avoinna lähes normaalisti ja vain käsidesiautomaatit, ohjekyltit ja turvakuulutukset muistuttavat koronasta. Huippuna on se, että kauppakeskuksen aulatiloissa on nyt myymässä iso joukko normaalisti markkinoilla tuotteensa myyviä yrittäjiä, jotka voivat täällä myydä lähes normaalisti, vaikka ulkomarkkinat on kielletty. Tässä ei ole mitään logiikkaa!

Koronarajoitukset koetelleet pahasti markkinaelinkeinoa

Nyt koronarajoitukset ovat kohdelleet kaikkein koviten juuri niitä tuhansia PK- ja mikroyrityksiä, jotka ovat valinneet myyntikanavakseen markkina- ja tapahtumamyynnin. Vähintään 1500 yritystä on jo joutunut lopettamaan toimintansa ja noin 3000 henkeä on joutunut työttömäksi. Samaan aikaan kaupan alan isot toimijat kertovat ennätystuloksistaan. On ennenkuulumatonta, että koronarajoituksilla tuhotaan maamme perinteikäs markkinakulttuuri ja laillinen elinkeino sekä samalla vääristetään perusteettomasti ja pysyvästi kaupan alan kilpailutilannetta isojen toimijoiden eduksi pienten yritysten kustannuksella.

Kustannustuki ei ole kohdistunut oikein markkinaelinkeinoon

Myös kustannustuet ovat kohdistuneet melkoisen huonosti markkinaelinkeinoon, jossa kiinteitä kuluja ei tyypillisesti ole kovinkaan paljoa vaan ainoastaan menetettyjä tuloja kun kyseisiä markkinoita ei olekaan voitu järjestää. Tämä olisi tärkeää huomioida tulevissa kustannustuissa.

Vetoammekin nyt voimakkaasti maamme hallitukseen ja kaikkiin päättäjiin, jotta myös ulkomarkkinat ja kaupalliset myyntitapahtumat huomioitaisiin oikeudenmukaisesti tehdessänne päätöksiä rajoitusten purkamisista ja uusista kustannustuista.

Uusi yhteistyökumppani

TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus ja CoreGo ovat solmineet koko tori- ja tapahtumaelinkeinoa hyödyttävän yhteistyösopimuksen, jonka avulla allamme yrittäjillä on mahdollista löytää itselleen sopivimmat ja toimivimmat mak­su-, verkko ja kulunvalvontaratkaisut.

Ratkaisuja, jotka parantavat liiketoimintaasi

CoreGo on ammattitaitoinen maksu- ja palveluratkaisujen toimittaja ja tunnetaan erityisesti monipuolisesta tapahtumaosaamisestaan ja palvelualttiudesta. Yrityksemme tarjoaa kevyimmillään maksupäätteen edullisesti käyttöösi tai laajimmillaan voimme suunnitella ja toteuttaa maksu-, verkko- ja kulunvalvontaratkaisut suurta tapahtumatuotantoa varten avaimet käteen -ratkaisut yhteistyössä laajan kumppaniverkostomme kanssa. Mahdollistamme helpot ja luotettavat ratkaisut juuri teidän tarpeisiinne.

Vahvuutemme on tapahtuma-alan kokemus ja ymmärrämme normaalista myymälätoiminnasta poikkeavat laite- ja tukitarpeet, sekä tapahtuma-ajan hektisyyden. Haluamme vastata asiakkaidemme tarpeisiin ja ylittää odotukset.

Palveluidemme jatkuva kehittäminen asiakkaiden ehdoilla on yksi toimintamme kulmakivistä. Kehitämme myös säännöllisesti uusia kustannustehokkaita palveluratkaisuja, joilla voimme edistää asiakkaiden toiminnan kannattavuutta. Viimeisimmät uudistukset ovat kameraratkaisut, joiden avulla pystymme laskemaan myyntipisteiden kävijämääriä ja myyjien onnistumista. Lisäksi tarjoamme tapahtuma-asiakkaillemme edullisen mobiiliapplikaatioalustan, jonka sisällön ja ulkoasun asiakas voi määritellä itse ilman teknistä osaamista. Kerromme näistä kiinnostuneille mielellämme lisää.

Yrityksemme toimii Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa, ja toiminta kehittyy ja on kasvanut tasaisesti koronaan saakka, joka on vaikuttanut myös meidän toimintaamme. Tulevaisuus nähdään Core-Golla kuitenkin valoisana, kun rajoitukset jälleen kevenevät ja pääsemme kaikki jälleen tositoimiin. Viimeinen vuosi on hyödynnetty yrityksessä lähes kokonaan keskittyen palveluiden kehittämiseen.

”Yhteistyö TMK:n kanssa on meille hieno mahdollisuus, josta olemme todella innoissamme. Haluamme olla edistämässä myös tori- ja markkinamyyjien kaupankäyntiä, sekä tarjota myös tori- ja markkinajärjestäjille lisäarvoa, uusia työkaluja ja laajentaa näkökulmaa toiminnan ja tapahtumien kehittämiseen”, kertoo CoreGon perustajäsen ja toimitusjohtaja Hannu Elomaa.

Ota yhteyttä tai pyydä tarjous suoraan meiltä asiakaspalvelu ( at ) corego.fi tai 044 541 8489. CoreGo toivottaa kaikille voimia ja isosti tsemppiä vallitsevaan tilanteeseen!

Hannu Elomaa CoreGO

CoreGO - Onnistu varmasti!

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö kokousti vuosikokouksensa netissä

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö piti sääntömääräisen vuosikokouksensa 30.3.2021 nettikokouksena Teams-ohjelman kautta, jotta kaikki halukkaat osallistujat pääsivät mukaan.

Alan arvostusta kohottamassa

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö tekee arvokasta työtä maamme tori- ja markkinaelinkeinon eteen. Elinkeinon arvostus on selvästi kasvussa ja moniin alalle tärkeisiin sidosryhmiin on saatu pitkäjänteisellä työllä luontevat suhteet. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriö pyytää nykyisin kiitettävästi lausuntoja aina, kun elintarvikkeiden ulkomyyntiä koskevaa lainsäädäntöä tai ohjeistusta muutetaan. Keskusjärjestön erityisasiantuntijat ovat olleet mm. eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavina elintarvikkeiden ulkomyyntiä koskevista asioista. Myös Ympäristöministeriöön ja Työ- ja elinkeinoministeriöön ollaan saatu toimivat suhteet. Nyt korona-aikana on korostunut alan edunvalvontatyö, joka on parhaimmillaankin ollut todella haastavaa taistelua rajoituksista, tuista, turvallisuuskäytännöistä jne…

Yhteistyö ja verkostoituminen voimavarana

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö on onnistunut tekemään yhteistyösopimukset mm. Maaseutukeskusten liiton eli ProAgrian, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taidon, Luomuliiton ja Puutarhaliiton kanssa.
Koko tori- ja markkinaelinkeinoa hyödyttäviä yhteistyösopimuksia on tehty mm. If:n, St1:n ja Forenomin kanssa. Nämä yritykset sekä tukevat keskusjärjestön toimintaa että tarjoavat samalla alamme yrittäjille kukin alallaan merkittäviä etuja.

Kokous kantoi laajalti huolta alamme toimijoiden selviämisestä

Varsinainen tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön vuosikokous meni sangen sopuisasti. Tilinpäätös vahvistettiin ja vastuuvapaudet vanhalle hallitukselle myönnettiin. Puheenjohtajana jatkaa Mauno Laihonen Tampereen Torikauppiasyhdistyksestä. Ohessa on hallituksen jäsenet yhteystietoineen. He ovat kaikki käytettävissänne alamme asioita koskevissa asioissa. Nyt tehdäänkin kovaa vauhtia työtä, jotta voidaan palata ”uuteen normaaliin” rajoitusten hiljalleen hellittäessä. Tässä ja edunvalvonnassa tehdään hyvää yhteistyötä Tapahtumateollisuus ry:n kanssa, jonka jäseneksi myös Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö liittyi viime vuonna.

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön sääntömääräinen vuosikokouksensa Teams-ohjelman kautta
Uusille jäsenille ensimmäinen jäsenvuosi ilman jäsenmaksua ja liittymismaksut kokonaan pois

Keskusjärjestön käytännön asioiden hoito on keskitetty Tori- ja markkinakaupan palvelukeskukseen Harjavaltaan puh. 020 749 8700 ja keskusjärjestön toiminnanjohtajana toimii edelleen Ari Kallas puh. 020 749 8711. Ari Kallas toivottaakin kaikki maamme tori- ja markkinaelinkeinon kehittämisestä kiinnostuneet tahot mukaan keskusjärjestön toimintaan! Pieni 110 euron jäsenmaksu ei ainakaan voi olla esteenä, sillä kokous päätti että uudet jäsenet saavat ensimmäisen jäsenyysvuotensa ilman veloitusta ja samalla liittymismaksuista luovuttiin kokonaan. Kallas korostaa keskusjärjestön merkitystä aina, kun tarvitaan yhteistä edunvalvontaa.

Ari Kallas