Elinkeinoministeri Mika Lintilän terveiset tapahtumaelinkeinolle

JÄRJESTÄYTYKÄÄ! ALAN MERKITYS TULEE JATKOSSA ENTISESTÄÄN KASVAMAAN

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Kerrotko vapaamuotoisesti ja ytimekkäästi omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi niin politiikassa kuin sen ulkopuolellakin.

Olen kotoisin Toholammelta Keski-Pohjanmaalta. Politiikkaan lähdin 1996 kunnallisvaaleissa. Kansanedustajana olen työskennellyt vuodesta 1999 alkaen ja elinkeinoministerinä olin jo Juha Sipilän hallituksessa. Koulutukseltani olen hallintotieteiden kandidaatti ja ennen poliittista uraa olin Pouttu Oy:llä talouspäällikkönä. Olen naimisissa ja minulla on kaksi jo aikuista tytärtä. Perheestäni sen verran, että myös isäni oli kansanedustajana vuosina 1962-1972 eli yhteisten asioiden hoitaminen on tullut tutuksi pienestä pitäen.

Mitä ajattelit, kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Aluksi kummastelin Kiinasta kantautuvia tietoja, mutta nopeasti vallan otti kriisitietoisuus ja pelko. Olin 11.2.2020 Dubaissa tapaamassa Arabiemiraattien ministerikollegaa, joka kysyi tapaamisessa minulta Suomen koronastrategiasta, jota tuolloin ei vielä ollut olemassakaan. Heti palattuani matkalta työ- ja elinkeinoministeriöön perustettiin koronaseurantaryhmä ensimmäisenä ministeriönä kartoittamaan taudin vaikutuksia Suomeen. 6.3.2020 olin New Yorkissa viimeisellä työmatkalla, kun viikko eteenpäin Suomea jo suljettiin vauhdilla.

Miltä on tuntunut kantaa vaativaa elinkeinoministerin pestiä keskellä pahaa korona- ja talouskriisiä?

Harvinaisen epäkiitollinen pesti, jossa turpaan tulee joka puolelta eikä kiitoksia juuri heru. Jos ei muuta niin ainakin nahka kovettuu. Eniten harmittaa, että korona-asioiden hoito on vienyt todella paljon aikaa ja resursseja kaikelta muulta kehitystyöltä.

Miten hyvin olet ehtinyt perehtyä suomalaiseen tapahtumaelinkeinoon?

Minulla oli mielestäni jo lähtökohtaisesti melko hyvä käsitys, mutta tapahtumateollisuuden rakenteeseen olen syvemmin perehtynyt vasta viime aikoina. Esimerkiksi yritysvierailu Akun tehtaalla oli silmiä aukaiseva ja selvensi monia asioita minulle. Tapahtumateollisuuden viimeaikainen järjestäytyminen on ollut ehdottoman tärkeää. Tapahtumateollisuuden kokonaisuus on selvitettävä yhdessä elinkeinon edustajien, TEM:n, OKM:n ja verottajan kanssa. Alan yhtenäinen ääni on tässä keskeinen.

Miksi valtion kustannustuet ovat huomioineet niin huonosti tapahtumaelinkeinon toimijat Kustannustuki 1. kriteerit olivat täysin pielessä alamme toimijoiden kannalta. Kustannustuki 2. ja 3. huomioivat hieman paremmin, mutta edelleen huonosti.

Kriisin alkuvaiheessa ei ollut valmiina mitään tukimuotoa, joka olisi soveltunut sellaisenaan koronasta kärsineiden yritysten tukemiseen. Joillain oli käsittämätön ajatus, että valtio vain lähettää vastikkeetonta rahaa. Oli pakko tehdä lainsäädäntöä pikavauhtia. Nopein apu saatiin Business Finlandin kautta kanavoidusta tuesta. Ensimmäistä kustannustukea tehdessä kriteerit olivat vielä hakusessa ja oli vaikea hahmottaa, mitä mikin kriteeri oikeasti merkitsisi rahassa. Kustannustuki kaksi ja kolme ovat huomioineet jo paljon paremmin yritysten tilanteita. Voidaan sanoa, että ollaan opittu kantapään kautta.

Miksi tapahtumaelinkeino ei ole saanut omaa kustannustukea kuten esimerkiksi ravintolat? Asiallisia ehdotuksia ovat esittäneet niin Tapahtumateollisuus ry kuin monet muutkin alamme toimijat. Nyt tukea ovat saaneet lähinnä kulttuuritapahtumat ja urheilu?

Tapahtumaelinkeinon ”oman” tuen saamista on tehokkaasti estänyt jako, jossa kulttuuri- ja taidepuolen tuet kuuluvat OKM:n alle ja yritysten tuet taas TEM:n alle. Vasta takuutuki on tapahtumaelinkeinon ”oma” tuki.

Suomi on ollut EU-alueen pienimpiä koronatukien maksajia! Miksi? Verrattuna vaikka Saksaan ero on kuin yöllä ja päivällä? Tapahtumaelinkeinoon kohdentuu Saksassa seitsemän eri tukea ja minimikorvaus pienille ns. freelancer-toimijoillekin on 1000 e/kk.

Minulla ei ole tietoa Saksan tuista ja käytännöistä.

Miten suhtaudutte tapahtumajärjestäjien tappiotakuisiin nykytilanteessa? Selkeästi ollaan tilanteessa, jossa asian käsittely on kestänyt liian kauan ja tarvittavaa positiivista vipuvartta ei ole syntynyt. Kesän suuria tapahtumia on jo peruttu todella runsaasti.

1.6.2021 alkaen laki on voimassa ja useimmat tapahtumajärjestäjät ovat oikeutettuja takuutuen piiriin. Lain valmistelu kesti yllättävän kauan ja siihen liittyi monia lakiteknisiä ongelmia. Takuutukeen on budjetoituna 200 miljoonaa euroa, joten sen rahoitus pitäisi olla riittävä.

Miten suhtaudutte markkinakaupan ja vastaavien kaupallisten myyntitapahtumien sallimiseen ulkotiloissa tiukasti THL:n ja OKM:n ohjeita noudattaen? Nykyisessä tilanteessa kaupan isot kiinteät toimijat takovat ennätystuloksia, kun taas noin 12.000 markkina- ja tapahtumamyynnin jakelukanavakseen valinnutta pääosin mikro- ja PK-yrittäjää taistelee olemassaolostaan samoin kuin noin 800 markkinajärjestäjää. Nykyinen signaali on, että sisäkauppakeskukset ja jättimarketit ovat turvallisia, kun taas huomattavasti tiukemmilla turvatoimilla järjestettävät ulkomarkkinat ovat turvattomia. Tilastoja ja faktoja katsoessa pitäisi olla toisin päin? Markkinat ovat ulkoilmakauppakeskus, jonka muodostavat useat pienet kauppiaat yhdessä.

Rajoitusten kohdentumisessa ja rajoitusten purkamisessa on lainsäädännöstä johtuvia ristiriitaisuuksia. Lainsäädäntöä on pakko kehittää niin, että tulevaisuudessa ei kävisi vastaavasti. Tässäkin on tärkeää tehtävää tapahtumateollisuuden edustajille, jotta ongelmakohdat osataan tunnistaa ja niihin pystytään ajoissa vaikuttamaan sekä korjaamaan niitä.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Olen aina pitänyt tapahtumista. Kaustisten kansanmusiikkifestivaali on jokavuotinen ykköskohde ja niin nytkin. Konsertteihin olen kaivannut kovasti. Lisäksi minulla on vahva urheilutausta ja käyn mielelläni muun muassa raveissa ja jalkapallo-otteluissa.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Järjestäytykää kunnolla tapahtumaelinkeinossa! Se on ehdoton edellytys alalle tärkeiden asioiden edistämiseksi. Elinkeinoministeriössä ymmärretään hyvin, että luovien alojen merkitys tulee jatkossa entisestään kasvamaan.

Matkanvarrella tästä on jäänyt mieleenpainuvia ja hauskoja muistoja. Pohjoismailla on yhteinen lähetystökompleksi Berliinissä. Siellä on vieraillut kuninkaallisia ja presidenttejä, mutta suurimmat väkijoukot on saanut liikkeelle HIM ja Ville Valo. Kaikki paikat olivat täynnä ihmisiä heidän vieraillessaan lähetystössä. Toinen vastaava muisto on Suomen EU-puheenjohtajakaudelta, jolloin isännöimme Helsingissä EU:n valtiovarainministerien ja keskuspankkien johtajien kokousta. Illallisen huipensi Apocalyptican konsertti. Yllättävän monet olivat vilpittömän ihastuneita ja laittoivat kännyköillään kuvaa lapsilleen, joiden mielestä heidän paikkansa olisi ollut konsertissa eikä isien ja äitien. Tapahtumilla on siis aitoa merkitystä myös viennin kehittymiselle.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen: ” Yhteiskunnan on tuettava tapahtumaelinkeinoa riittävästi siihen asti kunnes tilanne normalisoituu”

Kerrotko vapaamuotoisesti ja ytimekkäästi omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi niin professorina kuin terveysturvallisuusjohtajana. Kerro myös mitä harrastat ja mikä on vastapainoa työllesi?

Hei, olen taustaltani luonnontieteiliMika Salminenjä ja tehnyt väitöskirjani Virologian alalta. Urani alkuaikoina tein perustutkimusta sekä suomessa että USA:ssa, erityisesti virusten muuntelun ja evoluution parissa. Vietin pari hyvin tieteellisesti tuotteliasta vuotta USAssa Washington DC:n alueella. Tätä kautta ohjauduin tutkimaan mm. itäisen Euroopan HIV- ja hepatiittiepidemioita yhteistyössä sekä venäläisten että baltialaisten kollegoiden kanssa sekä EU-tutkimusverkostoissa. Tämä herätti kiinnostuksen kansanterveystyöhön ja epidemiologiaan johon sitten hankin lisäkoulutusta erikseen. Myös suomessa tein paljon yhteistyötä erilaisten haavoittuvien ryhmien parissa ja järjestöjen kanssa. Vuonna 2009-2012 toimin Euroopan tautikeskuksessa ECDC:ssä jossa johdin paria yksikköä ja olin myös sikainfluenssapandemian aikana kriisipäällikkönä. Vuodesta 2013 olen toiminut THL:ssä Terveysturvallisuusosaston johtajana ja oman toimen ohessa valmiusjohtajana. Olen pitänyt perheeni erossa julkisuudesta joten siitä ei sen enempää.

Harrastuksiin kuuluu kesällä mökkeily ja veneily läheisten kanssa ja pikkunikkarointi (joskus vähän isompiakin projekteja tulee aloitettua), talvella hiihto kun mahdollista täällä etelässä, vaihdoin vapaalle jo 15 v sitten. Ympäri vuoden myös pyöräily, nastat ovat olleet alla jo 2 vuotta. Korona-ajan vastapainona on lukeminen, ja uutena harrastuksen tullut parvekeviljely. Kurkun taimet ovat jo hyvässä vauhdissa.

Mitä ajattelit kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Ensimmäinen havainto oli vain WHO:n tieto rypäästä epätavallisia keuhkokuumeita Kiinasta. Kun Tammikuun alussa selvisi että kyseessä on koronavirus, aavistelin pahaa mutta toivoin että Kiina saa sen sammutettua niin kuin ennenkin on onnistunut. Olin mukana jo vuonna 2003 kun ensimmäinen SARS-kriisi iski.

Miltä on tuntunut antaa ”kasvot” maamme lukuisille koronainfoille johtavana terveysturvallisuuden asiantuntijana?
Kuuluu työn kuvaan ja sitä varten on toki vuosikaudet harjoiteltu tällaisessa tehtävässä. Harvalle se kuitenkaan eteen oikeasti tulee joten aika erikoiseltahan tuo on tuntunut.

Olet oman alasi ehdoton asiantuntija. Miten hyvin olet perehtynyt suomalaiseen tapahtumaelinkeinoon?

En alaa sen paremmin tuntenut ennen pandemiaa kuin kuka tahansa rivikansalainen. Nyt olen yhteistöiden kautta toki oppinut paljon alan erityisyydestä ja myös haavoittuvuudesta näinä aikoina. Kevyttä perspektiiviä musiikkisektoriin sain kun kävin valtakunnallisen maapuolustuskurssin ja siellä oli kurssikaverina Toni Wirtanen, joka onkin mainio tyyppi.

Miksi koronarajoituksista ja suosituksista tiedottamisesta on muodostunut niin sekava ja runsaasti epätietoisuutta aiheuttava lopputulos?

Rajoituksia on jouduttu ottamaan käyttöön vähitellen ja eri aikoina eri alueilla. Se on tärkeää koska niitä ei saa tai pidä turhan päiten käyttää koska haitat ovat isoja. Päätökset tehdään alueellisesti ja paikallisesti.

Ei ole ihme että niiden kanssa perässä pysyminen on vaikeaa, kun samoista asioista puhuvat välillä ministerit, välillä kansalliset viranomaiset ja välillä paikalliset viranomaiset.

Suomessa on hajautettu hallinto joka on hyvä normaaliaikoina mutta aika haastavaa hallita erityistilanteissa.

Miten uskotte rokotusten edistyvän tulevina kuukausina?

Nyt on kolmessa kuukaudessa rokotettu 1 miljoona väestöä. Rokotteita saadaan (jos kaikki menee hyvin) kohta entistä enemmän joten kesäkuun lopulla on mahdollista että kaikki korkeassa riskissä olevat ja merkittävä osa aikuisväestöstä on rokotettu ainakin kerran.

Minkälaista on uusi normaali kun pahin pandemiavaihe on selätetty? Mitkä rajoitukset tai suositukset jäävät pysyviksi ja osaksi ihmisten arkea tulevinakin vuosina?

Vielä tuleva syksy ja ensi vuosikin ovat osin hieman erilaisia kuin normaali. Matkailu ei ihan heti palaa normaaliksi koska osassa maailmaa ei ole kaikkia voitu rokottaa. Rokotteita ei vaan riitä kaikille tarpeeksi nopeasti. Varmasti EU:n alueella voidaan aika normaaliin palata, elleivät sitten virusmuunnokset aiheuta jotain ikäviä yllätyksiä.

Uskon että lentäessä ja ehkä muutoinkin maskinkäyttö säilyy aika pitkään ja samoin matkailussa rokotus- ja testitodistukset ja osin rajatestaus samoin. Toivottavasti käsihygienian taso kohenee pysyvästi ja sitä kautta saadaan paljon hyvää aikaan.

Voi olla että koronarokotuksista tulee influenssan kaltaisia eli ainakin riskiryhmille tarjotaan uusia rokotuksia syksyn koittaessa. Virus nimittäin tuskin maailmasta katoaa vaan muuttuu kausittain esiintyväksi. Sen vaikutus kuitenkin vähenee huomattavasti lievemmäksi.

Paljon opittavaa on varautumisessa, mutta se on lähinnä viranomaisten murhe, eikä vaikuttane ihmisten elämään juurikaan.

Miten suhtaudutte markkinakaupan ja vastaavien kaupallisten myyntitapahtumien sallimiseen ulkotiloissa tiukasti THL:n ja OKM:n ohjeita noudattaen? Nykyisessä tilanteessa kaupan isot kiinteät toimijat takovat ennätystuloksia kun taas noin 12.000 markkina- ja tapahtumamyynnin jakelukanavakseen valinnutta pääosin mikro- ja PK -yrittäjää taistelee olemassaolostaan samoin kuin noin 800 markkinajärjestäjää. Nykyinen signaali on että sisäkauppakeskukset ja jättimarketit ovat turvallisia kun taas huomattavasti tiukemmilla turvatoimilla järjestettävät ulkomarkkinat ovat turvattomia. Tilastoja ja faktoja katsoessa pitäisi olla toisin päin? Markkinat ovat ulkoilmakauppakeskus jonka muodostavat useat pienet kauppiaat yhdessä.

Tämä on hyvä kysymys ja vaatisi kyllä pohdintaa. Uskon että ilmojen lämmettyä olisi täysin mahdollista avata näitä uudestaan. Eiköhän asia tule pohdittavaksi melko nopeasti.

Koska uskotte nykyisen tiedon valossa, että tapahtumia päästään taas järjestämään vaikka rajoitetustikin?

Tähän ei pysty antamaan ihan yksiselitteistä vastausta. Riippuu paljon minkälaisesta tapahtumasta on kyse ja lisäksi sairastavuudessa on päästävä riittävän alhaiselle tasolle ja rokotuskattavuudessa tarpeeksi korkealle. Tiettävästi hallitus on tätä nyt hahmottelemassa ja sidosryhmiä ollaan myös kuulemassa.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Mielelläni kävisin jalkapallo-otteluissa ja Savonlinnan oopperajuhlissa tai Pori Jazzeissa. Tykkään myös kovasti markkinoista ja toreista.

Olette saaneet paljon kiitosta asiallisista ja selkeistä infoista ja hyvästä viestinnän hoidosta. Mikä on salaisuutenne tässä asiassa?

Enpä tiedä. Yritän (enkä kyllä aina onnistu) puhua asioista mahdollisimman suoraan ja ilman liiallisia termejä. Jos löytää hyvän konkreettisen esimerkin tai vertauskuvan niin se auttaa usein. Olen kyllä myös saanut esiintymiskoulutusta ammattilaisilta ja se on ollut kullanarvoista.

Ihan kaikkein tärkein asia on kuitenkin se että minä kerron niitä viestejä ja arvioita joita rautainen ammattilaisporukka THL:ssä kovan päivittäisen työn kautta tuottaa. Ilman heitä tästä ei tulisi mitään.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Ei ole heidän vikansa että tapahtumiin voi liittyä koronariski. He kärsivät muiden puolesta ja reilua olisi että muu yhteiskunta (= kaikki me muut) tukisivat heitä vaikeimman yli, myös taloudellisesti. Olen tämän myös päättäjille sanonut. Kaipaamme kaikki kovasti tapahtumia takaisin.