Olennaista on, että lähes kaikki toimijat ovat liittyneet mukaan

Tapahtumateollisuus ry:n pj. Pekka Timonen:

Olennaista on, että lähes kaikki alan keskeisettoimijat ovat liittyneet mukaan


Kerrotko vapaamuotoisesti omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi/urastasi niin tapahtumaelinkeinossa kuin sen ulkopuolellakin.

Pekka Timonen

Tapahtumat ovat oikeastaan olleet tärkeä osa elämääni ihan lapsesta saakka. Isäni johti urheiluseuraa, joka järjesti suuria urheilutapahtumia. Itse ryhdyin järjestämään tapahtumia 1980-luvun lopulla. Urani varrella tehtävät ovat vaihdelleet, mutta tapahtumat ovat aina liittyneet niihin tiiviisti.

Olen muun muassa toiminut Helsingin kulttuurijohtajana, Kaapelitehtaan toimitusjohtajana ja järjestänyt eri rooleissa yritys-, kulttuuri- ja urheilutapahtumia. Kaikki huipentui siihen, kun vastasin valtioneuvoston kansliassa koko Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta (Suomi 100), niin kotimaassa ja ulkomailla.

Nykyään toimin Lahden kaupunginjohtajana. Perheeseeni kuuluu puoliso ja uusperheen kolme aikuista tytärtä.

Mitä ajattelit, kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Lähinnä hämmennyin. En usko, että kukaan ymmärsi silloin, kuinka rajuja ja pitkäaikaisia sen vaikutukset tulevat olemaan.

Miltä on tuntunut olla Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtajana keskellä pahinta koronakriisiä?

Yhtä aikaa palkitsevaa ja raskasta. Yhteisen järjestön ja yhteisen äänen tarve on varmasti käynyt kaikille selväksi. Moni yritys ja yrittäjä on joutunut valtaviin vaikeuksiin ilman omaa syytään. Samalla on ollut järkyttävää havaita, miten huonosti viranomaiset ja eri ministeriöiden viranhaltijat tuntevat tapahtuma-alaa.

Mitä puheenjohtajuus on Teiltä vaatinut/antanut?

Tapahtumateollisuudessa on onneksi erinomainen tiimi ja hallitus, ja puheenjohtaja voi keskittyä omaan tehtäväänsä. Puheenjohtajan ydintehtäviä on seurata tiiviisti alan tilannetta ja reagoida tarvittaessa, linjata järjestön kantoja, valmistella kokouksia, ohjata toimiston työtä sekä olla yhteydessä keskeisiin päättäjiin ja tärkeisiin sidosryhmiin. Puhelin ja WhatsApp ovat jokapäiväisessä käytössä. Aika usein puheenjohtajan tehtäviä hoidetaan iltaisin ja viikonloppuisin.
Olen myös oppinut paljon uutta ja saanut monia uusia ystäviä.

Mikä ovat Teistä tapahtumaelinkeinon kannalta tärkeimmät asiat hoidettaviksi kunhan akuutista koronakriisistä on selvitty?

Varmistaa, että tapahtumaelinkeino palaa mahdollisimman nopeasti sille kasvu-uralle, jolla se on ollut koko 2000-luvun ennen koronaa. Meidän tulee saada yhteiskunnassa se asema, joka meille oikeasti kuuluu: keskeinen kasvuala, joka tuottaa Suomelle työtä ja verotuloja. Valtion ja muiden toimijoiden tulee vihdoin ymmärtää kuinka laaja-alaista ja merkittävää tämä toiminta on ja tukea alan kehitystä kaikin tavoin.

Miten koette Tapahtumateollisuus ry:n pärjänneen tähän mennessä?

Aloitimme järjestönä tyhjästä reilu vuosi sitten. Tänään meitä kuunnellaan ja arvostetaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Se on minusta kova saavutus. Keskeinen tekijä tässä on ollut laaja ja uskottava jäsenistö. Hienoa, että oikeastaan lähes kaikki alan keskeiset toimijat ovat liittyneet mukaan.

Miten hyvin olette pystyneet yhdistämään päätyönne Lahden kaupunginjohtajana ja Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtajuuden?

Mielestäni aika hyvin. Se tietysti vaatii tarkkaa ajankäyttöä ja ennakkosuunnittelua. Samalla olen kokenut, että puheenjohtajana toimiminen on tuonut uutta sisältöä ja ajatuksia myös päätyöni hoitamiseen.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Mahdollisimman monenlaisissa tapahtumissa ja myös sellaisissa, jotka eivät ole minulle entuudestaan tuttuja. Minulle on tärkeää nähdä alan koko kirjo ja kuulla erilaisia ajatuksia.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Luotetaan tulevaisuuteen ja rakennetaan sitä yhdessä. Koronakriisi on varmasti rauhanajan pahin kriisi, jonka ala on Suomessa kohdannut. Yhdessä toimimalla voimme varmistaa, että elinkeino elpyy mahdollisimman laajasti ja nopeasti. Varmistetaan, että meitä ei enää koskaan jätetä yksin.

Ilovaari veti väkeä helteiseen Ilosaareen

Työntekijöiden löytäminen oli haasteellista Joensuun festivaalikesän epäviralliseen avaukseen.

Joensuun torin lämpömittarissa luki +37 astetta, kun kivenheiton päässä vietettiin kaupungin festivaalikesän epävirallisia avajaisia. Pielisjoen Ilosaaressa 10. heinäkuuta järjestetty varttuneemman väen rock-tapahtuma Ilovaari oli monille ensimmäinen kerta livemusiikin ääressä yli vuoteen.

Koronatilanteen vuoksi kävijämäärää oli laskettu sallitusta viidestä tuhannesta kolmeen tuhanteen. Muutama vuosi sitten uudistetun saaren puiden tarjoama varjo oli otettu tarkasti kävijöiden käyttöön.

Nurmeksesta tulleet Esa ja Pirkko Kortelainen sekä joensuulaiset Heli Saloranta ja Markus Ohtonen pitivät järjestelyjä hyvinä.

– Olen käynyt aikaisemmin täällä ja Ilosaarirockisssa. Kaikki on aina mennyt hyvin. Minulla on suuri luottamus järjestäjiin, Heli Saloranta sanoi.

Ilovaaria järjestää ravintola Kerubi, joka on myös Ilosaarirockia järjestävän Joensuun Popmuusikot Ry:n omistuksessa.

Turvavälit pysyivät ainakin alkuillasta hyvin myös lavan edustalla.
Lohkot hylättiin

Matka helteisiin juhliin oli monivaiheinen. Vuonna 2020 tapahtuma peruttiin muiden mukana, tosin vasta kesäkuussa.

Ilovaaria yritettiin järjestää syksyllä sisätiloissa Joensuu Areenassa. Muun muassa esiintyjien aikatauluista johtuen tapahtuma piti perua.

Syksyllä Kerubi ehti järjestää Lehtiä Ilosaaressa -opiskelijatapahtuman Joensuu Areenassa.

– Koronatilanne lähti eskaloitumaan juuri sillä viikolla. Tapahtumasta ei kuitenkaan tullut yhtään tartuntaa. Se sai meidät uskomaan, että voimme järjestää tapahtumia ilman riskiä, tuottaja Jarno Pitko sanoi.

Areenan tapahtumassa yleisö oli jaettu lohkoihin. Ilovaarissa ajatus hylättiin pian.

– Paikallinen terveysviranomainen on sitä mieltä, että jos on 500 ihmistä lohkossa, niin jäljittäminen on jo mahdotonta. Silloin mentäisiin joka tapauksella yleisluontoisella ilmoituksella.

Yleisö ilman maskeja

Koronaa Ilovaarissa torjuttiin muistuttamalla turvaväleistä ja pitämällä käsidesiä saatavilla. Henkilökunta käytti joko maskia tai visiiriä. Yleisöllekin maskin käyttöä suositeltiin, mutta ainakaan alkuillasta niitä ei juuri näkynyt.

– Se oli kyllä ihan odotettavissa tällaisella helteellä, Jarno Pitko sanoi.

Kävijöiden tavallista rock-festivaalia korkeammasta keski-iästä johtuen rokotuskattavuus lienee ollut hyvällä tasolla.

– Kyllä se helpottaa tapahtuman järjestämistä. Vaikka tauti lähtisikin leviämään, ei se todennäköisesti aiheuttaisi niin vakavia sairastumisia. Huomattavasti paremmalla mielellä olen tätä järjestänyt kuin syksyllä.

Työvoimasta pulaa

Tapahtuma- ja ravintola-aloilla on pelätty työvoimapulaa, kun ihmiset vaihtavat alaa epävarman tilanteen vuoksi. Nämä pelot kävivät osin toteen Ilovaaria järjestäessä.

– Meillä on ollut vaikeuksia löytää baari- ja rakennushenkilökuntaa. Nyt meillä oli ensimmäistä kertaa vuokrafirmasta työntekijöitä, Pitko sanoi.

Esiintyjälinja piti

Ilovaarirock järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Ajatuksena oli järjestää uudelleen 25 vuotta aikaisemmin järjestetty ensimmäinen Ilosaarirock samoilla esiintyjillä. Järjestövoimin järjestetty tapahtuma siirtyi Kerubin järjestettäväksi vuonna 2017. Nimi lyheni Ilovaariksi.

– Teimme samalla linjanmuutoksen. Ohjelmisto oli jäänyt 1960-70-luvuille. Halusimme nostalgian sijaan tuoda tapahtumaan musiikkia, joka soi edelleen tänä päivänä, Pitko sanoo.

Tänä vuonna esiintyjiä olivat muun muassa Edu Kettunen, 22-Pistepirkko ja J. Karjalainen.

Paikalle tuli myös ihmisiä, joille Ilovaari toimi peruttujen rock-festivaalien, kuten Ilosaarirockin korvikkeena. Loppuunmyydyn tapahtuman esiintyjiin ei kuitenkaan tehty muutoksia nuoremman väen miellyttämiseksi.

– Kyllä me pidettiin Ilovaarin linjasta kiinni. Haluttiin tehdä kohdeyleisön mukaan ja pitää oma linja.

Tunnelman perässä

Joensuulainen Virpi Pylkkönen kertoi tulleensa paikalle puhtaasti tunnelman perässä. Aikaisempi festivaalikokemus oli vuoden 2019 Ilosaarirockista.

Pylkkönen kertoo pohtineensa osallistumista, kun viikolla ennen tapahtumaa Suomen koronatartunnat olivat lähteneet hienoiseen nousuun.

– Päätin kuitenkin tulla. Toistaiseksi kaikki ovat kunnioittaneet turvavälejä. Ainahan myös omalla käytöksellään voi vaikuttaa asiaan, hän sanoi.

Check! on turvallisten tapahtumien tunnus

Tapahtumateollisuus lanseerasi kesäkuun alussa Check-merkin turvallisten tapahtumien tunnukseksi. Merkin ovat ottaneet käyttöön jo lähes 200 yksittäistä tapahtumaa sekä useat tapahtumatalot ympäri Suomea. Check-merkin voi ladata käyttöönsä tapahtumajärjestäjä, joka sitoutuu toimimaan merkkiin liitetyn check-listan mukaisesti. Lisäksi tapahtuma voi liittyä Check-merkin kotisivuilta löytyvälle turvallisten tapahtumien listalle. Tapahtumateollisuuden jäsenille tapahtuman listaaminen on veloitukseton jäsenetu.

Check-merkki

Check-merkki kertoo siitä, että tapahtuma tai tapahtumapaikka on sitoutunut huolehtimaan turvallisuudesta kattavasti, noudattaen voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Koronaepidemian aikana terveysturvallisuuden merkitys tapahtumissa on korostunut. Samanaikaisesti vastuulliset tapahtumajärjestäjät huolehtivat myös monista muista turvallisuuteen vaikuttavista asioista – kuten ovat aina tähänkin saakka tehneet.

Check-merkin käyttöön liittyvä erillinen turvallisuustoimenpiteiden lista sisältää esimerkiksi tapahtumapaikan, kaluston, tekniikan, yleisöjen ja elintarvikkeiden turvallisuudessa huomioitavia asioita. Merkkiä käyttävät tapahtumat ja tapahtumapaikat ovat sitoutuneet tekemään työtään osaavan turvallisuusorganisaation voimin ja hyvässä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Tapahtumien toteuttamiseen liittyy aina myös useita erilaisia lupia ja myös nämä siis hoidetaan Check-merkkiä käyttävissä tapahtumissa kuntoon ammattitaidolla.

Ammattilaisten kanssa turvallisia, sujuvia ja viihtyisiä tapahtumia

Tapahtuma-alan vastuulliset ammattilaiset ovat asettaneet turvallisuuden aina etusijalle. Check-merkillä myös tätä ammattitaitoa halutaan tehdä näkyväksi. Turvallisessa tapahtumassa yleisöt ja osallistujat voivat olla huoletta – siis viihtyä ja luottaa siihen, että asiat sujuvat. Valitsemalla check-merkkiä käyttävät tapahtuma-alan ammattilaiset palvelukseen asiakkaat voivat nukkua itse yönsä huoletta ja nauttia valmiista lopputuloksesta.

Tapahtumateollisuus kannustaa kaikkia tapahtumajärjestäjiä myös itse viestimään turvallisuudesta ja siihen liittyvistä käytänteistä avoimesti yleisöille. Check-lista toimii hyvänä pohjana myös tähän ja jokainen tapahtuma voi listan mukaisten otsikoiden alla kertoa tarkemmin omista turvallisuuskäytänteistään. Turvallisuuden merkitys yleisön viihtyvyyden vahvistajana ja yhtenä kilpailutekijänä tapahtumien välillä on ollut kasvussa jo pitkään, koronaepidemia tulee vain vahvistamaan tätä kehitystä. On myös jo selvää, että osa terveysturvallisuuskäytänteistä jää tapahtumien käyttöön pysyvästi, mikä lisää tapahtumien turvallisuutta ja viihtyvyyttä entisestään.

Lisätietoa Check-merkistä sekä listan turvallisista tapahtumista ja tapahtumapaikoista löytyy osoitteesta www.turvallisettapahtumat.fi. Merkin avulla myös yleisöjen ja tapahtumia järjestävien asiakkaiden on helppoa tunnistaa turvallisuuteen kattavasti sitoutuneet toimijat.

#turvallisettapahtumat

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen: ” Yhteiskunnan on tuettava tapahtumaelinkeinoa riittävästi siihen asti kunnes tilanne normalisoituu”

Kerrotko vapaamuotoisesti ja ytimekkäästi omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi niin professorina kuin terveysturvallisuusjohtajana. Kerro myös mitä harrastat ja mikä on vastapainoa työllesi?

Hei, olen taustaltani luonnontieteiliMika Salminenjä ja tehnyt väitöskirjani Virologian alalta. Urani alkuaikoina tein perustutkimusta sekä suomessa että USA:ssa, erityisesti virusten muuntelun ja evoluution parissa. Vietin pari hyvin tieteellisesti tuotteliasta vuotta USAssa Washington DC:n alueella. Tätä kautta ohjauduin tutkimaan mm. itäisen Euroopan HIV- ja hepatiittiepidemioita yhteistyössä sekä venäläisten että baltialaisten kollegoiden kanssa sekä EU-tutkimusverkostoissa. Tämä herätti kiinnostuksen kansanterveystyöhön ja epidemiologiaan johon sitten hankin lisäkoulutusta erikseen. Myös suomessa tein paljon yhteistyötä erilaisten haavoittuvien ryhmien parissa ja järjestöjen kanssa. Vuonna 2009-2012 toimin Euroopan tautikeskuksessa ECDC:ssä jossa johdin paria yksikköä ja olin myös sikainfluenssapandemian aikana kriisipäällikkönä. Vuodesta 2013 olen toiminut THL:ssä Terveysturvallisuusosaston johtajana ja oman toimen ohessa valmiusjohtajana. Olen pitänyt perheeni erossa julkisuudesta joten siitä ei sen enempää.

Harrastuksiin kuuluu kesällä mökkeily ja veneily läheisten kanssa ja pikkunikkarointi (joskus vähän isompiakin projekteja tulee aloitettua), talvella hiihto kun mahdollista täällä etelässä, vaihdoin vapaalle jo 15 v sitten. Ympäri vuoden myös pyöräily, nastat ovat olleet alla jo 2 vuotta. Korona-ajan vastapainona on lukeminen, ja uutena harrastuksen tullut parvekeviljely. Kurkun taimet ovat jo hyvässä vauhdissa.

Mitä ajattelit kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Ensimmäinen havainto oli vain WHO:n tieto rypäästä epätavallisia keuhkokuumeita Kiinasta. Kun Tammikuun alussa selvisi että kyseessä on koronavirus, aavistelin pahaa mutta toivoin että Kiina saa sen sammutettua niin kuin ennenkin on onnistunut. Olin mukana jo vuonna 2003 kun ensimmäinen SARS-kriisi iski.

Miltä on tuntunut antaa ”kasvot” maamme lukuisille koronainfoille johtavana terveysturvallisuuden asiantuntijana?
Kuuluu työn kuvaan ja sitä varten on toki vuosikaudet harjoiteltu tällaisessa tehtävässä. Harvalle se kuitenkaan eteen oikeasti tulee joten aika erikoiseltahan tuo on tuntunut.

Olet oman alasi ehdoton asiantuntija. Miten hyvin olet perehtynyt suomalaiseen tapahtumaelinkeinoon?

En alaa sen paremmin tuntenut ennen pandemiaa kuin kuka tahansa rivikansalainen. Nyt olen yhteistöiden kautta toki oppinut paljon alan erityisyydestä ja myös haavoittuvuudesta näinä aikoina. Kevyttä perspektiiviä musiikkisektoriin sain kun kävin valtakunnallisen maapuolustuskurssin ja siellä oli kurssikaverina Toni Wirtanen, joka onkin mainio tyyppi.

Miksi koronarajoituksista ja suosituksista tiedottamisesta on muodostunut niin sekava ja runsaasti epätietoisuutta aiheuttava lopputulos?

Rajoituksia on jouduttu ottamaan käyttöön vähitellen ja eri aikoina eri alueilla. Se on tärkeää koska niitä ei saa tai pidä turhan päiten käyttää koska haitat ovat isoja. Päätökset tehdään alueellisesti ja paikallisesti.

Ei ole ihme että niiden kanssa perässä pysyminen on vaikeaa, kun samoista asioista puhuvat välillä ministerit, välillä kansalliset viranomaiset ja välillä paikalliset viranomaiset.

Suomessa on hajautettu hallinto joka on hyvä normaaliaikoina mutta aika haastavaa hallita erityistilanteissa.

Miten uskotte rokotusten edistyvän tulevina kuukausina?

Nyt on kolmessa kuukaudessa rokotettu 1 miljoona väestöä. Rokotteita saadaan (jos kaikki menee hyvin) kohta entistä enemmän joten kesäkuun lopulla on mahdollista että kaikki korkeassa riskissä olevat ja merkittävä osa aikuisväestöstä on rokotettu ainakin kerran.

Minkälaista on uusi normaali kun pahin pandemiavaihe on selätetty? Mitkä rajoitukset tai suositukset jäävät pysyviksi ja osaksi ihmisten arkea tulevinakin vuosina?

Vielä tuleva syksy ja ensi vuosikin ovat osin hieman erilaisia kuin normaali. Matkailu ei ihan heti palaa normaaliksi koska osassa maailmaa ei ole kaikkia voitu rokottaa. Rokotteita ei vaan riitä kaikille tarpeeksi nopeasti. Varmasti EU:n alueella voidaan aika normaaliin palata, elleivät sitten virusmuunnokset aiheuta jotain ikäviä yllätyksiä.

Uskon että lentäessä ja ehkä muutoinkin maskinkäyttö säilyy aika pitkään ja samoin matkailussa rokotus- ja testitodistukset ja osin rajatestaus samoin. Toivottavasti käsihygienian taso kohenee pysyvästi ja sitä kautta saadaan paljon hyvää aikaan.

Voi olla että koronarokotuksista tulee influenssan kaltaisia eli ainakin riskiryhmille tarjotaan uusia rokotuksia syksyn koittaessa. Virus nimittäin tuskin maailmasta katoaa vaan muuttuu kausittain esiintyväksi. Sen vaikutus kuitenkin vähenee huomattavasti lievemmäksi.

Paljon opittavaa on varautumisessa, mutta se on lähinnä viranomaisten murhe, eikä vaikuttane ihmisten elämään juurikaan.

Miten suhtaudutte markkinakaupan ja vastaavien kaupallisten myyntitapahtumien sallimiseen ulkotiloissa tiukasti THL:n ja OKM:n ohjeita noudattaen? Nykyisessä tilanteessa kaupan isot kiinteät toimijat takovat ennätystuloksia kun taas noin 12.000 markkina- ja tapahtumamyynnin jakelukanavakseen valinnutta pääosin mikro- ja PK -yrittäjää taistelee olemassaolostaan samoin kuin noin 800 markkinajärjestäjää. Nykyinen signaali on että sisäkauppakeskukset ja jättimarketit ovat turvallisia kun taas huomattavasti tiukemmilla turvatoimilla järjestettävät ulkomarkkinat ovat turvattomia. Tilastoja ja faktoja katsoessa pitäisi olla toisin päin? Markkinat ovat ulkoilmakauppakeskus jonka muodostavat useat pienet kauppiaat yhdessä.

Tämä on hyvä kysymys ja vaatisi kyllä pohdintaa. Uskon että ilmojen lämmettyä olisi täysin mahdollista avata näitä uudestaan. Eiköhän asia tule pohdittavaksi melko nopeasti.

Koska uskotte nykyisen tiedon valossa, että tapahtumia päästään taas järjestämään vaikka rajoitetustikin?

Tähän ei pysty antamaan ihan yksiselitteistä vastausta. Riippuu paljon minkälaisesta tapahtumasta on kyse ja lisäksi sairastavuudessa on päästävä riittävän alhaiselle tasolle ja rokotuskattavuudessa tarpeeksi korkealle. Tiettävästi hallitus on tätä nyt hahmottelemassa ja sidosryhmiä ollaan myös kuulemassa.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Mielelläni kävisin jalkapallo-otteluissa ja Savonlinnan oopperajuhlissa tai Pori Jazzeissa. Tykkään myös kovasti markkinoista ja toreista.

Olette saaneet paljon kiitosta asiallisista ja selkeistä infoista ja hyvästä viestinnän hoidosta. Mikä on salaisuutenne tässä asiassa?

Enpä tiedä. Yritän (enkä kyllä aina onnistu) puhua asioista mahdollisimman suoraan ja ilman liiallisia termejä. Jos löytää hyvän konkreettisen esimerkin tai vertauskuvan niin se auttaa usein. Olen kyllä myös saanut esiintymiskoulutusta ammattilaisilta ja se on ollut kullanarvoista.

Ihan kaikkein tärkein asia on kuitenkin se että minä kerron niitä viestejä ja arvioita joita rautainen ammattilaisporukka THL:ssä kovan päivittäisen työn kautta tuottaa. Ilman heitä tästä ei tulisi mitään.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Ei ole heidän vikansa että tapahtumiin voi liittyä koronariski. He kärsivät muiden puolesta ja reilua olisi että muu yhteiskunta (= kaikki me muut) tukisivat heitä vaikeimman yli, myös taloudellisesti. Olen tämän myös päättäjille sanonut. Kaipaamme kaikki kovasti tapahtumia takaisin.