Olennaista on, että lähes kaikki toimijat ovat liittyneet mukaan

Tapahtumateollisuus ry:n pj. Pekka Timonen:

Olennaista on, että lähes kaikki alan keskeisettoimijat ovat liittyneet mukaan


Kerrotko vapaamuotoisesti omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi/urastasi niin tapahtumaelinkeinossa kuin sen ulkopuolellakin.

Pekka Timonen

Tapahtumat ovat oikeastaan olleet tärkeä osa elämääni ihan lapsesta saakka. Isäni johti urheiluseuraa, joka järjesti suuria urheilutapahtumia. Itse ryhdyin järjestämään tapahtumia 1980-luvun lopulla. Urani varrella tehtävät ovat vaihdelleet, mutta tapahtumat ovat aina liittyneet niihin tiiviisti.

Olen muun muassa toiminut Helsingin kulttuurijohtajana, Kaapelitehtaan toimitusjohtajana ja järjestänyt eri rooleissa yritys-, kulttuuri- ja urheilutapahtumia. Kaikki huipentui siihen, kun vastasin valtioneuvoston kansliassa koko Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta (Suomi 100), niin kotimaassa ja ulkomailla.

Nykyään toimin Lahden kaupunginjohtajana. Perheeseeni kuuluu puoliso ja uusperheen kolme aikuista tytärtä.

Mitä ajattelit, kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Lähinnä hämmennyin. En usko, että kukaan ymmärsi silloin, kuinka rajuja ja pitkäaikaisia sen vaikutukset tulevat olemaan.

Miltä on tuntunut olla Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtajana keskellä pahinta koronakriisiä?

Yhtä aikaa palkitsevaa ja raskasta. Yhteisen järjestön ja yhteisen äänen tarve on varmasti käynyt kaikille selväksi. Moni yritys ja yrittäjä on joutunut valtaviin vaikeuksiin ilman omaa syytään. Samalla on ollut järkyttävää havaita, miten huonosti viranomaiset ja eri ministeriöiden viranhaltijat tuntevat tapahtuma-alaa.

Mitä puheenjohtajuus on Teiltä vaatinut/antanut?

Tapahtumateollisuudessa on onneksi erinomainen tiimi ja hallitus, ja puheenjohtaja voi keskittyä omaan tehtäväänsä. Puheenjohtajan ydintehtäviä on seurata tiiviisti alan tilannetta ja reagoida tarvittaessa, linjata järjestön kantoja, valmistella kokouksia, ohjata toimiston työtä sekä olla yhteydessä keskeisiin päättäjiin ja tärkeisiin sidosryhmiin. Puhelin ja WhatsApp ovat jokapäiväisessä käytössä. Aika usein puheenjohtajan tehtäviä hoidetaan iltaisin ja viikonloppuisin.
Olen myös oppinut paljon uutta ja saanut monia uusia ystäviä.

Mikä ovat Teistä tapahtumaelinkeinon kannalta tärkeimmät asiat hoidettaviksi kunhan akuutista koronakriisistä on selvitty?

Varmistaa, että tapahtumaelinkeino palaa mahdollisimman nopeasti sille kasvu-uralle, jolla se on ollut koko 2000-luvun ennen koronaa. Meidän tulee saada yhteiskunnassa se asema, joka meille oikeasti kuuluu: keskeinen kasvuala, joka tuottaa Suomelle työtä ja verotuloja. Valtion ja muiden toimijoiden tulee vihdoin ymmärtää kuinka laaja-alaista ja merkittävää tämä toiminta on ja tukea alan kehitystä kaikin tavoin.

Miten koette Tapahtumateollisuus ry:n pärjänneen tähän mennessä?

Aloitimme järjestönä tyhjästä reilu vuosi sitten. Tänään meitä kuunnellaan ja arvostetaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Se on minusta kova saavutus. Keskeinen tekijä tässä on ollut laaja ja uskottava jäsenistö. Hienoa, että oikeastaan lähes kaikki alan keskeiset toimijat ovat liittyneet mukaan.

Miten hyvin olette pystyneet yhdistämään päätyönne Lahden kaupunginjohtajana ja Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtajuuden?

Mielestäni aika hyvin. Se tietysti vaatii tarkkaa ajankäyttöä ja ennakkosuunnittelua. Samalla olen kokenut, että puheenjohtajana toimiminen on tuonut uutta sisältöä ja ajatuksia myös päätyöni hoitamiseen.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Mahdollisimman monenlaisissa tapahtumissa ja myös sellaisissa, jotka eivät ole minulle entuudestaan tuttuja. Minulle on tärkeää nähdä alan koko kirjo ja kuulla erilaisia ajatuksia.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Luotetaan tulevaisuuteen ja rakennetaan sitä yhdessä. Koronakriisi on varmasti rauhanajan pahin kriisi, jonka ala on Suomessa kohdannut. Yhdessä toimimalla voimme varmistaa, että elinkeino elpyy mahdollisimman laajasti ja nopeasti. Varmistetaan, että meitä ei enää koskaan jätetä yksin.

Ilovaari veti väkeä helteiseen Ilosaareen

Työntekijöiden löytäminen oli haasteellista Joensuun festivaalikesän epäviralliseen avaukseen.

Joensuun torin lämpömittarissa luki +37 astetta, kun kivenheiton päässä vietettiin kaupungin festivaalikesän epävirallisia avajaisia. Pielisjoen Ilosaaressa 10. heinäkuuta järjestetty varttuneemman väen rock-tapahtuma Ilovaari oli monille ensimmäinen kerta livemusiikin ääressä yli vuoteen.

Koronatilanteen vuoksi kävijämäärää oli laskettu sallitusta viidestä tuhannesta kolmeen tuhanteen. Muutama vuosi sitten uudistetun saaren puiden tarjoama varjo oli otettu tarkasti kävijöiden käyttöön.

Nurmeksesta tulleet Esa ja Pirkko Kortelainen sekä joensuulaiset Heli Saloranta ja Markus Ohtonen pitivät järjestelyjä hyvinä.

– Olen käynyt aikaisemmin täällä ja Ilosaarirockisssa. Kaikki on aina mennyt hyvin. Minulla on suuri luottamus järjestäjiin, Heli Saloranta sanoi.

Ilovaaria järjestää ravintola Kerubi, joka on myös Ilosaarirockia järjestävän Joensuun Popmuusikot Ry:n omistuksessa.

Turvavälit pysyivät ainakin alkuillasta hyvin myös lavan edustalla.
Lohkot hylättiin

Matka helteisiin juhliin oli monivaiheinen. Vuonna 2020 tapahtuma peruttiin muiden mukana, tosin vasta kesäkuussa.

Ilovaaria yritettiin järjestää syksyllä sisätiloissa Joensuu Areenassa. Muun muassa esiintyjien aikatauluista johtuen tapahtuma piti perua.

Syksyllä Kerubi ehti järjestää Lehtiä Ilosaaressa -opiskelijatapahtuman Joensuu Areenassa.

– Koronatilanne lähti eskaloitumaan juuri sillä viikolla. Tapahtumasta ei kuitenkaan tullut yhtään tartuntaa. Se sai meidät uskomaan, että voimme järjestää tapahtumia ilman riskiä, tuottaja Jarno Pitko sanoi.

Areenan tapahtumassa yleisö oli jaettu lohkoihin. Ilovaarissa ajatus hylättiin pian.

– Paikallinen terveysviranomainen on sitä mieltä, että jos on 500 ihmistä lohkossa, niin jäljittäminen on jo mahdotonta. Silloin mentäisiin joka tapauksella yleisluontoisella ilmoituksella.

Yleisö ilman maskeja

Koronaa Ilovaarissa torjuttiin muistuttamalla turvaväleistä ja pitämällä käsidesiä saatavilla. Henkilökunta käytti joko maskia tai visiiriä. Yleisöllekin maskin käyttöä suositeltiin, mutta ainakaan alkuillasta niitä ei juuri näkynyt.

– Se oli kyllä ihan odotettavissa tällaisella helteellä, Jarno Pitko sanoi.

Kävijöiden tavallista rock-festivaalia korkeammasta keski-iästä johtuen rokotuskattavuus lienee ollut hyvällä tasolla.

– Kyllä se helpottaa tapahtuman järjestämistä. Vaikka tauti lähtisikin leviämään, ei se todennäköisesti aiheuttaisi niin vakavia sairastumisia. Huomattavasti paremmalla mielellä olen tätä järjestänyt kuin syksyllä.

Työvoimasta pulaa

Tapahtuma- ja ravintola-aloilla on pelätty työvoimapulaa, kun ihmiset vaihtavat alaa epävarman tilanteen vuoksi. Nämä pelot kävivät osin toteen Ilovaaria järjestäessä.

– Meillä on ollut vaikeuksia löytää baari- ja rakennushenkilökuntaa. Nyt meillä oli ensimmäistä kertaa vuokrafirmasta työntekijöitä, Pitko sanoi.

Esiintyjälinja piti

Ilovaarirock järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Ajatuksena oli järjestää uudelleen 25 vuotta aikaisemmin järjestetty ensimmäinen Ilosaarirock samoilla esiintyjillä. Järjestövoimin järjestetty tapahtuma siirtyi Kerubin järjestettäväksi vuonna 2017. Nimi lyheni Ilovaariksi.

– Teimme samalla linjanmuutoksen. Ohjelmisto oli jäänyt 1960-70-luvuille. Halusimme nostalgian sijaan tuoda tapahtumaan musiikkia, joka soi edelleen tänä päivänä, Pitko sanoo.

Tänä vuonna esiintyjiä olivat muun muassa Edu Kettunen, 22-Pistepirkko ja J. Karjalainen.

Paikalle tuli myös ihmisiä, joille Ilovaari toimi peruttujen rock-festivaalien, kuten Ilosaarirockin korvikkeena. Loppuunmyydyn tapahtuman esiintyjiin ei kuitenkaan tehty muutoksia nuoremman väen miellyttämiseksi.

– Kyllä me pidettiin Ilovaarin linjasta kiinni. Haluttiin tehdä kohdeyleisön mukaan ja pitää oma linja.

Tunnelman perässä

Joensuulainen Virpi Pylkkönen kertoi tulleensa paikalle puhtaasti tunnelman perässä. Aikaisempi festivaalikokemus oli vuoden 2019 Ilosaarirockista.

Pylkkönen kertoo pohtineensa osallistumista, kun viikolla ennen tapahtumaa Suomen koronatartunnat olivat lähteneet hienoiseen nousuun.

– Päätin kuitenkin tulla. Toistaiseksi kaikki ovat kunnioittaneet turvavälejä. Ainahan myös omalla käytöksellään voi vaikuttaa asiaan, hän sanoi.