Kotimaan matkailussa ja liikematkustuksessa merkittävää kasvupotentiaalia
Koronavuosien jälkeen hotellimarkkina on kehittynyt positiiviseen suuntaan vuosi vuodelta. Yöpymisten kokonaismäärä nousi viime vuonna ennätyskorkealle. Samalla ulkomaisten yöpymisten määrä ylitti ensimmäistä kertaa vuoden 2019 tason. Matkailun kasvu näkyi erityisesti sesonkien ulkopuolella. Kevään 2025 välisesongin aikana yöpymiset kasvoivat koko maassa 16 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla jopa 24 prosenttia. Myös Lapissa matkailun ympärivuotisuus vahvistui kesäkauden yöpymisten kasvun myötä, mikä on ollut alueen tavoite jo pitkään.
Kansainvälisen kysynnän vahvistumisen taustalla ovat globaalit trendit. Suomi on hyötynyt viileistä kesistä, vahvasta talvimatkailutarjonnasta sekä luonnon, väljyyden ja turvallisuuden vetovoimasta. Suomi on tällä hetkellä Pohjoismaiden johtava kongressimaa. Lisäksi Helsingissä yli 25 000 osallistujan tapahtumien määrä on tuplaantunut edellisvuodesta.
Matkailun näkymät pysyvät vahvoina. Lentomatkustusennuste ennakoi ulkomaisen matkailun kasvun jatkuvan voimakkaana tänä kesänä. Kesä–elokuun aikana ulkomaisen lentomatkustuksen Suomeen arvioidaan kasvavan 13 prosenttia edelliskesään verrattuna.
– Suomeen suuntautunut ulkomainen matkailu kasvoi viime vuonna selvästi ja nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin, kertoo Visit Finland. Matkailun kasvu onkin kahden viime vuoden aikana tullut kokonaan ulkomaisista matkailijoista. Suomessa ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat viime vuonna 12 prosenttia. Pohjoismaissa kasvu oli keskimäärin 11 prosenttia, kun yleisesti Euroopassa kasvu jäi vain kolmeen prosenttiin. Viileämpiin ja vähemmän ruuhkaisiin kohteisiin suuntautuva coolcation-ilmiö on vahvistunut. Globaalit trendit suosivat pohjoisia kohteita, mikä näkyy myös tilastoissa, kiteyttää INNAn kiinteistöanalyytikko Anton Takkavuori hotellimarkkinaa.
Viime vuonna Helsingissä kirjattiin kaikkien aikojen ennätysmäärä yöpymisiä, ja yöpymisvolyymit ovat kokonaisuutena palautuneet koronapandemian aiheuttamasta notkahduksesta. Käyttöasteiden kehitys Helsingissä heijastaa ennen kaikkea hotellihuoneiden merkittävää tarjonnan kasvua vuosina 2019–2024. Tilastokeskuksen mukaan Helsingin hotellien huonekäyttöaste oli vuonna 2019 hieman alle 75 prosenttia, kun taas vuonna 2025 se oli 63,7 prosenttia.
Uusien hotellihankkeiden kehittäminen Helsingissä on rauhoittunut merkittävästi, mikä tukee olemassa olevan hotellikannan markkina-asemaa. Samaan aikaan ulkomaisten yöpymisten kasvun jatkuessa huonekäyttöasteiden nousun voidaan nähdä olevan perusteltu kehityssuunta Helsingissä.
Helsingissä keskihuonehinta on edelleen ollut paineessa, kun taas Rovaniemellä ja laajemmin Lapin markkinassa sekä keskihuonehinta että hotellihuoneiden käyttöaste ovat kehittyneet positiivisesti.
Maakunnittain tarkasteltuna hotellihuoneen keskihinnat nousivat viime vuonna eniten Lapissa, jossa hotellihuoneen keskihinta oli noin 207 euroa. Rovaniemellä keskihinnat olivat tätäkin selvästi korkeammalla tasolla. Rovaniemi ja muut Lapin markkinat ovatkin pärjänneet selvästi keskimääräistä markkinaa paremmin.
Kotimaisten matkailijoiden yöpymisten määrän muutokset olivat melko pieniä viime vuonna edellisvuoteen verrattaessa, kertoo Tilastokeskus. Ilman ulkomaista kysyntää matkailun kokonaismarkkina olisi laskussa, sillä kotimaan matkailu on hieman vähentynyt. Kotimaisten matkailijoiden osuus majoitusyöpymisissä on erityisen korkea Helsingin ja Lapin ulkopuolella, missä se ylittää pääsääntöisesti 80 prosenttia. Kotimainen kuluttaja onkin matkailualalle ensisijaisen tärkeä tarkasteltaessa Suomen hotellimarkkinaa kokonaisuudessaan.
– Ulkomaisten yöpymisten osalta näkymät tulevaan huippusesonkiin ovat myönteiset. Kotimaan matkailu on edelleen eräänlainen villikortti. Viime kuukausina kotimaisten yöpymisten määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla, ja katseet kohdistuvatkin jo heinäkuuhun, jolloin kotimainen matkailukysyntä saavuttaa tyypillisesti vuoden huippunsa. Kun matkailijoita vierailee ympäri vuoden, palvelut pysyvät kannattavina ja niiden kehittäminen on mahdollista. Matkailun vaikutukset näkyvät muun muassa työpaikkoina, palvelutarjontana ja kaupunkien elinvoimana. Matkailun ympärivuotista kysyntää tukee osaltaan työmatkailu, joka tasoittaa matkailun kausivaihteluita, summaa Takkavuori.
