Taiteen ja kulttuurin barometri tarkastelee taiteilijoiden kansainvälistä toimintaa
Taiteen ja kulttuurin barometrin teemana on tänä vuonna taiteilijoiden kansainvälinen toiminta. Kansainvälinen toiminta osoittautui hyvin yleiseksi ja monimuotoiseksi. Taiteilijoista 76 prosenttia on ammatillisen uransa aikana toiminut kansainvälisesti. Kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii vastaajien mukaan nykyistä vahvempia ja pitkäjänteisempiä rahoitus- ja tukirakenteita.
Uusi Taiteen ja kulttuurin barometri tarkastelee taiteilijoiden kansainvälistä toimintaa. Syksyllä 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi 1 286 eri taiteenaloja edustavaa taiteilijaa.
Taiteilijoista 76 prosenttia on ammatillisen uransa aikana toiminut kansainvälisesti. Taiteilijoiden kansainvälinen toiminta on yleistä kaikilla taiteenaloilla.
Lähes joka toinen taiteilija (49 prosenttia) vastasi harjoittaneensa kansainvälistä toimintaa vuonna 2024 joko ulkomailla tai Suomessa. Vastaajista 35 prosenttia toimi tai työskenteli Suomen rajojen ulkopuolella ja 38 prosentilla kansainvälinen toiminta tapahtui Suomesta käsin. Aktiivisimmin ulkomailla toimivat tai työskentelivät musiikin (44 prosenttia) ja esittävien taiteiden aloilla toimivat taiteilijat (42 prosenttia).
Noin kolmannes barometrikyselyyn vastanneista taiteilijoista oli saanut tuloja ulkomailta. Tulojen osuus taiteilijoiden kokonaistuloista oli useimmilla pientä.
Taiteilijat suuntaavat Suomesta erityisesti Eurooppaan. Suomen rajojen ulkopuolella työskennelleistä taiteilijoista peräti 94 prosenttia oli vuonna 2024 toiminut jossain Euroopan maassa. Taiteilijoiden yleisin kohdemaa oli Ruotsi, seuraavina Saksa ja Ranska.
Kyselyssä selvitettiin kansainvälistymisen reittejä ja esteitä
Kansainvälinen toiminta nähdään taiteilijoiden keskuudessa sekä mahdollisuutena että osin välttämättömyytenä toimeentulon ja taiteellisen työn jatkuvuuden turvaamiseksi.
Taiteilijoilla kansainvälistä toimintaa motivoivat erityisesti mahdollisuudet taiteilijana kehittymiseen, uuden oppimiseen ja yleisöjen laajentamiseen, mutta myös taloudelliset ja urakehitykseen liittyvät tekijät.
Kyselyyn vastanneita taiteilijoita pyydettiin kuvaamaan, miten heidän kansainvälinen toimintansa on saanut alkunsa. Taiteilijoiden kansainvälinen toiminta käynnistyy usein residenssityöskentelyllä tai opiskelulla ulkomailla. Taiteilijaresidenssit tukevat etenkin kansainvälisten kontaktien ja verkostojen luomista, mutta rinnalle tarvitaan myös organisoituja verkostoitumistilanteita ja verkostoitumismahdollisuuksia niin Suomessa kuin ulkomailla taidelaitosten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.
Suurimmat kansainvälisen toiminnan esteet olivat toimeentulovaikeudet, rahoituksen niukkuus sekä välittäjätoimijoiden, kuten agenttien ja galleristien, puute. Myös verkostojen, tiedon ja osaamisen puute sekä elämäntilanteet rajoittavat taiteilijoiden kansainvälistä toimintaa.
Barometrikyselyn tulosten mukaan taiteilijoiden kansainvälinen toiminta rakentuu pitkälti yksilön oman aktiivisuuden varaan, mutta sen toteutuminen edellyttää toimivia tukirakenteita, riittävää rahoitusta ja välittäjäverkostoja.
