Aalto Works -sarja hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon

Kolmestatoista Alvar Aallon, Aino Aallon ja Elissa Aallon Suomeen suunnittelemasta kohteesta muodostuva Aalto Works -sarja hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Päätöksen teki Unescon maailmanperintökomitea kokouksessaan Etelä-Korean Busanissa. Päätöksen myötä Aalto Works -sarjasta tuli Suomen kahdeksas maailmanperintökohde.

Kyseessä on merkittävä kansainvälinen tunnustus, joka vahvistaa suomalaisen modernin arkkitehtuurin, kulttuurin ja hyvinvointiyhteiskunnan tunnettuutta globaalisti.

Aalto Works kokoaa yhteen 13 kohdetta, joissa painottuu Alvar Aallon (1898–1976) sekä hänen vaimojensa Aino Aallon (1894–1949) ja Elissa Aallon (1922–1994) arkkitehtuurin merkitys hyvinvointivaltion rakentumisessa. Sarja alkaa kansanterveystyön edistysaskelista Paimion parantolasta ja päättyy Finlandia-taloon kulttuurin ja kansainvälisten kokouksien näyttämönä.

Museovirasto valmisteli Aalto Works -esityksen yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, kansallisten ja kansainvälisten maailmanperintöasiantuntijoiden sekä kohdesarjan toimijoiden kanssa. Kansallinen valmistelu käynnistyi vuonna 2021 ja hakemustyö vuonna 2022. Suomi ratifioi maailmanperintösopimuksen vuonna 1987, ja Museovirasto vastaa sen toimeenpanosta Suomessa. Maailmanperintökomitean neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä toimiva ICOMOS suositti kesäkuussa 2026 Aalto Works -sarjan hyväksymistä maailmanperintöluetteloon.

Maailmanperintöstatus tuo Aaltojen suunnittelemille kohteille lisää näkyvyyttä ja kansainvälistä kiinnostusta, mikä houkuttelee erityisesti arkkitehtuurista ja muotoilusta kiinnostuneita vierailijoita.

Unescon maailmanperintöluetteloon on koottu maailman merkittävimpiä kulttuuri- ja luonnonperintökohteita, joita on tällä helllä yli 1240. Aalto Works liittyy joukkoon, johon kuuluvat muun muassa Kiinan muuri ja Gizan pyrimidit.

Aalto Works´n 13 kohdetta
– Paimion parantola, Paimio
– Sunilan tehtaan asuinalue, Kotka
– Alvar Aallon kotitalo, Helsinki
– Villa Mairea, Pori
– Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä
– Jyväskylän yliopisto, Aalto kampus, Jyväskylä
– Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Seinäjoki
– Muuratsalon koetalo, Jyväskylä
– Kulttuuritalo, Helsinki
– Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, Helsinki
– Alvar Aallon ateljee, Helsinki
– Kolmen Ristin kirkko, Imatra
– Finlandia-talo, Helsinki

Helsingissä on noin 20 Aaltojen suunnittelemaa rakennusta tai muuta kohdetta, joista moneen voi tutustua myös sisältä. Helsingin Aalto Works -kohteista yleisölle ovat avoinna Finlandia-talo, Kulttuuritalo sekä Aallon kotitalo ja ateljee opastetuilla kierroksilla. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ei ole avoinna vierailijoille.

Myös Paimiossa iloitaan päätöksestä.

– Tämä on historiallinen päivä Paimiolle ja koko Varsinais-Suomelle. Paimion parantolan hyväksyminen maailmanperintöluetteloon on tunnustus suomalaiselle arkkitehtuurille ja pitkäjänteiselle työlle, jota kohteen hyväksi on tehty vuosien ajan, sanoo Paimion vt kaupunginjohtaja Nina-Mari Turpela.

Jyväskylässä listalle nousi kolme kohdetta: vuonna 1952 valmistunut Säynätsalon kunnantalo, yliopiston Aalto-kampus ja Muuratsalon koetalo.

– Aalto-matkailu on vahva tekijä Keski-Suomen alueella, sillä pelkästään Aalto-turismin uskotaan kasvavan noin 15 prosenttia, sanoo matkailun asiantuntija Johanna Maasola Visit Jyväskylä Regionista.

Suomen maailmanperintökohteet
– Merenkurkun saaristo
– Vanha Rauma
– Suomenlinna
– Petäjäveden vanha kirkko
– Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Kouvolassa
– Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue Raumalla
– Struven astemittausketju