Erot pohjoisen ja eteläisen Suomen festivaalien yleisömäärissä huomattavia

Erot pohjoisen ja eteläisen Suomen festivaalien yleisömäärissä huomattavia
Kaupunkifestivaalit ovat etulyöntiasemassa, koska matkustamisen ja majoituksen suhteen voi säästää. Kuva vuoden 2025 Qstockista. Kuva Jutta Juvonen.

Yle julkaisi keskiviikkona 29.7. artikkelin Suomessa järjestettävien festivaalien epäsuhtaisesta lipunmyynnistä. Jutussa kävi ilmi, että festivaalit vetävät paremmin yleisöä pohjoisessa, kun samaan aikaan etelässä jaetaan lippuja tapahtumiin jopa ilmaiseksi.

Jutussa oli esimerkkeinä hyvin myyvistä festareista Oulun Qstock ja Rovaniemen Simerock. Qstock myytiin loppuun jälleen kerran ja elokuun ensimmäisellä viikolla järjestettävän Simerockin liput käyvät hyvin kaupaksi. Tapahtuma on ollut loppuunmyyty kolmena viime vuotena.

Simerockin ja Qstockin suosiota selittänee yksinkertaisesti se, että Pohjois-Suomessa on tarjolla vähemmän festareita.

Vastaavasti etelän tapahtumilla on ollut tänä kesänä vaikeaa tavoittaa yleisöä. Yle kertoo jutussaan, että esimerkiksi Helsingissä järjestettävä Downtown Calling -festarille on jaettu ilmaislippuja, koska muuten ne eivät olisi menneet riittävän hyvin kaupaksi. Toinen etelän festari, jossa yleisömäärä jäi pieneksi, oli Turun Ruisrock. Sen yleisömäärään arveltiin vaikuttaneen sadekeli, mutta tapahtumassa ei ollut tänä vuonna lauantaina lainkaan ulkomaista pääesiintyjää. Vaikeaa oli myös Pori Jazzeilla.

Etelä-Suomen huonon tilanteen syyksi arvellaan ylikuumentuneita markkinoita. Uusia festareita on syntynyt koronavuosien jälkeen ehkä liikaakin, jolloin isoja yleisöjä tavoittelee samanaikaisesti useampi tapahtuma.

Pääkaupunkiseudulla järjestetään esimerkiksi Flow Festival, Tuska, Tikkurila-festivaali, Weekend, Tapiola-festivaali, Helsinki City Festival sekä Downtown Calling. Näistä Tuska teki kävijäennätyksensä, kun vastaavasti Downtown Callling ja Weekend ovat myyneet lippuja alennushinnalla.

Runsas tarjonta johtanee siihen, että tapahtumat alkavat syödä toinen toisiaan, arvioi Weekend-festivaalin johtaja Atro Anttila Ylen jutussa. Anttila uumoilee, että ne festivaalit pärjäävät, jotka ovat onnistuneet vakiinnuttamaan paikkansa ja yleisösuhteensa.

Tiettyyn genreen keskittyvät festivaalit, joiden musiikillinen profiili on selkeä, pärjäsivät vertailussa paremmin. Muun muassa raskaaseen musiikkiin keskittyvä Tuska ja hiphop-painotteinen Blockfest ovat tällaisia.

Elävän musiikin edunvalvojan LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen arvelee kävijäkadon selittyvän myös ohjelmistolla.

– Ruisrock ja Pori Jazz ovat nojanneet vahvasti ulkomaisiin artisteihin. Tänä vuonna on ollut vaikea buukata kansainvälisiä esiintyjiä, kertoo Lahtinen.

Keskisen-Suomen festareista pärjäsivät sekä Seinäjoen Provinssi että Joensuun Ilosaarirock, jotka molemmat pääsivät kävijätavoitteisiinsa.

Ilosaarirockin toimitusjohtaja Niina Hattunen arvelee, että tapahtumien kävijämääriin vaikuttaa taloudellinen tilanne. Etenkin nuorilla ja opiskelijoilla on taloudellisia vaikeuksia osallistua festivaaleille, joten se pakottaa valitsemaan entistä tarkemmin, mihin tapahtumaan panostetaan.

Vastaa