Elämystalouden ilmiöitä -seminaari linjasi suuntaviivoja tulevaisuuteen
Tampereen ammattikorkeakoululla järjestettiin syyskuun alussa elämystalouden nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevä seminaari. Mukana oli tutkijoita ja opettajia Tampereen korkeakouluyhteisöstä, edustajia alan kärkiyrityksistä sekä TAMKin uuden elämystalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden monialainen joukko.
Seminaari on osa TAMKin uutta elämystalouden YAMK-ohjelmaa. Tavoitteena on tehdä seminaarista jatkuva, vuosittain toistuva tapahtuma.
Tampereen yliopiston elämystalouden työelämäprofessori Miika Lipiäinen valotti puheenvuorossaan elämystalouden kahtiajakoa. Sen ääripäissä ovat valtaisat sekä rahaa että tuotannon ja maapallon resurssejakin kuluttavat spektaakkelit ja toisaalta krääsä, eli sisällöt, joita kulutamme TikTokista ja Instagramista katsoen toisten kokemia elämyksiä.
– Tässä tutkimusohjelmassa olemme kiinnostuneita etenkin siitä, mikä on näiden välissä: ihmisen kokoiset elämykset, jotka ovat lähempänä arkea. Tutkimuksen fokuksessa tulee olemaan fanikulttuuri, festivaalit, ravintolat ja suomalainen sauna, valotti Lipiäinen viime syksynä käynnistyneen elämystalouden tutkimusohjelman tulevia projekteja.
– Elämystalouden tutkimusohjelma on ensimmäinen koko korkeakouluyhteisön läpäisevä ohjelma. Vaikka tutkimuksessa liikutaankin vahvasti teoria- ja makrotaloustasolla, on tavoitteena tuottaa myös konkretiaa, joka hyödyttää yrityksiä. Olemme myös tiiviisti mukana tässä YAMK-ohjelmassa, Lipiäinen kertoi, ja lupasi seminaareja ja after work -tilaisuuksia sekä mahdollisuuksia viestintäyhteistyöhön.
Tampereen yliopiston tutkija, dosentti Sami Kolamo puhui epäkohdista, jotka spektaakkeleiden tuotannossa jäävät usein näkymättömiin. Esimerkkinä hän käytti jalkapallon MM-kisoja, jotka aina stadioneiden rakentamisesta tapahtumien televisiointiin ja yleisökäyttäytymisen ohjaamiseen sisältävät paljon varsin huonosti päivänvaloa kestävää vallankäyttöä.
– Ongelmat on nostettava pöydälle ja kasvatettava tietoisuutta niistä. On tuotava esiin myös tuotanto ja piilossa olevat rakenteet elämysten synnyttämisessä.
Samaa painotti myös YAMK-ohjelman tutkintovastaava Mika Kylänen.
– Asiakaskokemuksen ja asiakkaan elämyksen lisäksi elämystaloudessa on huomioitava myös elämyksen toteuttajat ja tuotanto. Elämys kuuluu kaikille, sanoi Kylänen.
Yksi puoli tästä on saavutettavuus, jota käsitteli omassa puheenvuorossaan erityistesi pelialan näkökulmasta Tampereen yliopiston tutkija Markus Kämäräinen.
– Saavutettavuudesta huolehtimalla on mahdollista tavoittaa laajempi asiakaskunta, koska se palvelee kaikkia. Saavutettava design on useimmiten hyvää designia, jota haluavat käyttää kaikki, sanoi Kämäräinen.
Seminaarin yleisön valtaosan muodostivat uuteen YAMK-ohjelmaan valitut lähes 50 opiskelijaa. Heistä osa suorittaa restonomin, osa medianomin ja osa tradenomin YAMK-tutkinnon. Opiskelijat tulevat monenlaisista taustoista. Joukossa on osaamista esimerkiksi tapahtumatuotannosta, elokuva- ja tv-tuotannosta sekä ravintola- ja puhtaanapitoaloiltakin.
Alan yritysten kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä seminaarissa kertoivat Akun Tehtaan operatiivinen johtaja Olli Lehtinen ja Särkännimen toimitusjohtaja Mikko Hautasaari.
Akun Tehdas hakee kasvua erityisesti sisällöntuotantoon panostamalla ja pyrkimällä IP-oikeuksien ketjussa korkeammalle. Särkänniemessä kasvua puolestaan haetaan monipuolisuudesta. Suunnitelmissa on paitsi uusia laitteita myös uusia toimintoja. Näistä esimerkkinä Hautasaari kertoi suunnitelmista tyhjillään olevan delfinaariorakennuksen muuttamisesta ympärivuotiseksi tapahtuma-areenaksi.
Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin alan tulevaisuutta. Panelistit toivoivat monialaista, moniammatillista ja monenkeskeistä. Tavoitteena on, että elämys koetaan useammin ja lähempänä arkea, ja jossa huomioidaan niin kokijat kuin tekijätkin.
Tampereella uutta elämystaloutta ja kasvua on hyvä kehittää. Taustalla on pitkä työ kaupungin elämystalouden kehitysohjelmassa ja vahva yhteistyö niin kaupungin, korkeakouluyhteisön kuin alan yritystenkin kesken.
– Tampereella rakenteet eivät syö ideoita, kitetytti YAMK-opiskelija ja Tampere tunnetuksi ry:n toiminnanjohtaja Riikka Töytäri.
