”Tapahtumateollisuus on tulevaisuuden ala”

Teksti Maisa Jokilahti

”Tapahtumateollisuus on tulevaisuuden ala”Teksti Maisa Jokilahti
Kuva Sami Kermanin arkisto

Sami Kerman kertoo kulkeneensa varsin tyypillisen suomalaisen nuoren polun työelämään. Ensin pienemmästä kaupungista isompaan opiskelemaan ja sen jälkeen vielä isompaan töihin.

– Olin 18-vuotias lähtiessäni Kuopiosta Tampereelle opiskelemaan tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. Opintojen jälkeen päädyin Helsinkiin työelämään. Sijoituin pelastusalalle vähän sattumankin kautta, kun olin opiskellut turvallisuustekniikkaa ja turvallisuusjohtamista. Visiitti Suomen Palopäällystöliitossa venyi kuin huomaamatta pitemmäksi ajaksi, kun viihdyin alalla niin hyvin. Vuonna 2013 aloitin hallintotieteelliset väitöskirjaopinnot osaamisen johtamisesta. Minusta ei ehkä koskaan tule tohtoria, mutta opinnot ovat kehittäneet ajatteluani ja olen saanut hyödyntää opittua muun muassa rekrytointeihin osallistuessa.

Töiden ohessa politiikka on ollut pitkäaikainen intohimo. Esimerkiksi vuonna 2012 Maria Ohisalo pyysi Kermania kampanjapäällikökseen kunnallisvaaleihin, joissa hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla. Siitä alkoi yhteistyö, joka johti sisäministeri Ohisalon erityisavustajaksi vuosiksi 2019-2021.

– Hallituskaudesta tuli hyvin erilainen kuin ennakkoon ajateltiin. Pääsin näkemään kaikenlaisia tilanteita. Hallitus joutui tekemään sellaisiakin päätöksiä, joita ei olisi haluttu tehdä. Vuoden 2020 yhteyksissä tutuiksi tulivat Maria Sahlstedt ja Kati Kuusisto Tapahtumateollisuuden puolelta, kun mietimme rajoitusten oikeudenmukaisuutta ja oikeasuhtaisuutta tapahtuma-alan näkökulmasta. Heiltä sain hyviä näkökantoja. Kun tämä toimitusjohtajan tehtävä tuli auki, niin ajattelin, että tuota tehtävää ja toimialaa kohtaan koen suurta lukkarin rakkautta.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tarve

Kerman painottaa kokeneensa aina yhteiskunnallista vaikuttamisen tarvetta. Hänelle osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin eri tavoin on ollut tyypillistä jo myöhäisteinivuosista lähtien

– Työllä mitä teen, on oltava yhteiskunnallinen vaikutus. Ja tässä tehtävässä se toteutuu. Ihmisillä on ollut viime vuosina riemuvajetta, mutta onneksi alan toipuminen on ollut ripeää.

Uutta toimitusjohtajaa motivoi ihmisten kohtaaminen. Loppukäyttäjän näkökulma on tärkein, mutta yrityksilläkin pitää olla mahdollisuus luoda tapahtumia.

– En ole tuottamassa tapahtumia, mutta tuon alalle professiomaisuutta. Toimialalla vaikuttaa siltä, että nyt on oikea hetki tuoda esiin osaamisen kehittämistä ja yhtenäistä ammattikuntaa. Koen, että tehtäväni on auttaa tunnistamaan, minkälainen toimiala on kyseessä. Tapahtumateollisuutta tulee kohdella tasavertaisena muiden alojen kanssa.

Toimitusjohtajan työlle on asetettu tavoitteita, onhan keskusjärjestön jäseninä yli 260 tapahtuma-alan yritystä, järjestöä ja tapahtumakaupunkia.

– Hyvä johtaja saa joukot liikkeelle, yhteistyö on avainsana. Muutosliike toteutuu sitä paremmin, mitä paremmin ihmiset saadaan sitoutettua. Samaahan tapahtuu politiikassa. Tapahtumateollisuudella ei ole yhteiskunnassa vielä kovin vahvaa vakiintunutta asemaa. Nyt jäsenkunta pitää saada uskomaan missioon.

– Toimitusjohtajana kuuntelen mitä hallitus ja yhdistyksen jäsenet tuovat kuuluviin. Toimin työrukkasena ja johdan operatiivista toimintaa. Käytän harkintaa, miten hallituksen ja yhdistyksen kantoja tehdään todeksi. Edunvalvonnan työn hetki on heti toimeni alussa. Huhtikuun alussa on eduskuntavaalit ja toimiala tarvitsee hallitukselta selkeitä päätöksiä alalle. Toimitusjohtajan tarmon on kohdistuttava ensimmäiseksi siihen, sitä ei voi jättää syksyyn. Maaliskuun aikana poliitikot ovat omissa vaalipiireissään ja silloin on hyvä tilaisuus viedä heille sanaa. Työ on samalla myös jäsenkunnan kasvattamista ja tavoitteet tukevat toisiaan. On panostettava jäsenkunnalle tarjottavaan neuvontaan, koulutukseen ja organisaation talouteen.

Toimitusjohtajan on ymmärrettävästi hyvä käydä tutustumassa eri puolilla Suomea järjestettäviin tapahtumiin ja niiden järjestäjiin.

– Koen vuorovaikutuksen tärkeäksi, kentän kohtaaminenhan on tämän tehtävän suola ja pippuri.

Kuva Sami Kermanin arkisto
Tarjolla ei ole pikavoittoja

Uusi työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Haasteita on juuri nyt niin työvoiman saatavuudessa kuin lainsäädännön kanssa.

– Tarjolla on verta, hikeä, kyyneleitä ja raadantaa, niin kuin Winston Churchill sanoi aikoinaan. Toimiala pääsee kohti tavoitteitaan, mutta pitää olla myös uskossaan vahva. Polku ei ole suoraviivainen ja nousujohteinen jokaisessa hetkessä. Myös pandemia on saatu vakiintumaan siihen vaiheeseen, ettei se haittaa enää toimintaa. Suurin uhka on jo takana päin, mutta sitten tulevat muut haasteet. Vai onko haaste oikea sana, mutta turnauskestävyyttä koetellaan joka tapauksessa. Työvoiman saatavuus on yksi sellainen. Nyt pitää puhaltaa yhteen hiileen, pohtii Kerman.

Toimitusjohtajan hakemusprosessissa tärkeimmiksi osa-alueiksi painotettiin jäsenhankintaa, yhteydenpitoa jäsenistöön sekä jäsenistön muodostaman verkoston ylläpitoa ja kehittämistä.

– Koen, että on välttämätön edellytys tuntea toimiala, jonka ääntä pidän esillä. Myös organisaatio koettaa vakiinnuttaa asemansa. Se vaatii taitoa kohdata ihmisiä. Toimialan itsensä pitää uskoa myös tekemiseensä. Kun yksi menestyy, niin toinenkin voi menestyä. Esimerkiksi areena-hankkeista on käyty keskustelua, jossa kaupunkeja on nähty toistensa kilpailijoina. Jos isot artistit tulevat yhdelle paikkakunnalle esiintymään, voisivathan ne tulla muuallekin. Ja jos ihmiset liikkuvat Suomen sisällä, myös tapahtumat voivat liikkua.

Lisäksi Suomella on tässä huikea mahdollisuus olla edelläkävijämaa tapahtuma-alan edistämisessä. Alan edunvalvonta ja sääntely on vakiintumatonta vielä muuallakin. Meidän hyväksi koetut ratkaisut voivat toimia esimerkkinä muille maailmalla, mikä antaa suomalaisille alan yrityksille kilpailuetua.

Tulevaisuuden haasteet

Kerman näkee tapahtuma-alan yhteiskunnallisessa asemassa vielä paljon kehittämismahdollisuuksia. Tulevaisuudessa on panostettava muun muassa lainsäädännön oikeudenmukaisuutee

– Kokoontumislakia sovelletaan tällä hetkellä todella laajasti. Se koskee tapahtumia mielenosoituksista ammattimaiseen tapahtumatuotantoon. Sama kuin maatalouteen suhtauduttaisiin puutarhanhoitona, Kerman vertaa.

Toimialan sisällä käydään keskustelua siitä, minkälaiset lait ja säännöt tukevat jatkossa alaa.

– Itselle on päivänselvää ja kirkasta, että turhia sääntöjä ja byrokratiaa ei haluta, jotta toimiala voi olla terve. Mutta uutta tarkoituksenmukaista sääntelyä tarvitaan. Kasvusopimus on tärkeä yhteistyömalli julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. On otettava huomioon kokonaisvaltaisesti alan eri ulottuvuudet.

Korona koetteli tunnetusti kovalla kädellä. Pandemian myötä työt ja asiakaskäyttäytymiset ovat muuttuneet, kenties pysyvästi.

– Li Andersson totesi osuvasti, että hallituksen suurimpia epäonnistumisia oli se, miten tapahtuma-alaa kohdeltiin. Kohtelu ei ollut mitenkään oikeasuhtaista eikä oikeudenmukaista oli kyse sitten kulttuurin tekijöistä tai messu- ja markkinatapahtumista. Vielä ei ole lainsäädännön kehikkoa, joka antaisi mahdollisuuksia toimia paremmin. Nyt se pitää tehdä todeksi, ennen kuin tulee jotakin uutta.

Kerman on luottavainen tapahtuma-alan osaajiin ja tulevaisuuteen.

– Ennen kaikkea seminaaritapahtumissa on hybridimahdollisuus. Nyt suhtaudutaan matka- ja majoituskustannuksiin uudella tavalla, kun kokoukset ja päivätyön pystyy tekemään kotoa käsin. Tapahtumateollisuuden näkökulmasta ihmiset aika hyvin ymmärtävät verkostoitumista ja kasvokkain kohtaamista. On selvää, että ihmisten kohtaaminen on hyvin paljon vähäisempää verkon välityksellä. En osaa sanoa, onko se pysyvä ilmiö. Kaikkinensa työt alalla ovat muuttuneet ja myös asiakaskäyttäytymiset ovat muuttuneet. Asiakkaat ovat epävarmempia ja ilmoittautuvat myöhään tapahtumiin.

Yksi ratkaistava ongelma on alalta poistuneet osaajat. Mistä heille löydetään korvaajat?

– Tässä on sen tyyppinen haaste, johon suhtaudun luottavaisesti. Se kytkeytyy koulutuskysymyksiin ja on aihe, jonka äärelle palaan. Keskustelu jatkuu. En juuri nyt lähde ratkaisemaan tätä ongelmaa, kun en ole vielä toiminut tehtävässä kuin muutaman viikon, Kerman nauraa.

– Meillä on työllisyys korkeammalla tasolla kuin koskaan. Samaan aikaan esimerkiksi poliiseihin ja sotealalle ei haeta opiskelemaan. Myös matkailu- ja ravintola-alalla on vähän sitä samaa havaittavissa. Organisaatioilla on haasteita, mistä saadaan väkeä. Tapahtumateollisuudella on potentiaalia kasvaa ja tämä tulee olemaan tulevaisuuden ala. Löydämme ratkaisun, miten saamme toimialalle ihmisiä, vakuuttaa Kerman.

Kalenterissa vielä tilaa

Uuden pestinsä myötä Sami Kerman aikoo vierailla tapahtumissa ahkerasti tänä vuonna. Näin aikaisessa vaiheessa vuotta kalenterissa on vielä tilaa.

– Minua saa kutsua tapahtumiin, tulen mielelläni vierailemaan ympäri Suomen. On tärkeää tulla näkemään itse tapahtumia ja niiden rakentamista. Aion vierailla monenlaisissa tapahtumissa, että syntyy kattava kokonaiskuva alasta. Se on yksi mielekäs osa tätä työtä.

– Joskus aikanaan, kun olen jättämässä tätä tehtävää seuraajalleni, niin haluaisin jättää organisaation vahvempana. Toki toimitusjohtajana ei pääse syyttämään kuin itseään, jos näin ei ole. Siinä on hyvä kirittäjä itselleni arkeen.

Nimi: Sami Kerman
Syntynyt: 1984
Koulutus: Tuotantotalouden diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä yliopistosta
Työura: Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkönä, koulutusjohtajana ja viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä vuosina 2009-2019 ja 2022. Sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajana vuodet 2019-2021.
Asuinpaikka:
Malmi, Helsinki
Perhe: puoliso ja
7- ja 6-vuotiaat lapset
Harrastukset: Vanhan puu­ta­lon kunnostaminen, ulkoilu ja juokseminen. Toi­vot­tavasti enenevissä määrin myös erilaiset kulttuuri- ja muut tapahtuma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *