Perinteiset kulttuurialat pärjäsivät vuoden 2023 taantumassa muita paremmin
Vuoden 2023 taantumassa parhaiten pärjäsivät perinteiset kulttuurialat, kuten musiikki ja teatteri, joiden talous kasvoi taantumasta huolimatta. Tämä käy ilmi FCG:n Pasi Holmin kahdesta selvityksestä, jotka hän teki Tilastokeskuksen lukujen pohjalta.
Holmin tutkimukset koskivat vuosia 2022 ja 2023, jolloin Suomi siirtyi matalasuhdanteesta taantumaan. Tuona aikana sekä luovien alojen BKT-osuus että osuus työllisistä kasvoi.
Tilastokeskuksen mukaan (12.5.2025) luovien alojen BKT-osuus kasvoi 3,0 prosentista 3,2 prosenttiin ja osuus työllisistä 2,9 prosentista 3,1 prosenttiin vuodesta 2022 vuoteen 2023.
Perinteiset kulttuurialat kuten musiikki, teatteri- ja näyttämötaide sekä huvipuistot ja messut kasvoivat suhteessa eniten.
– Ne kasvoivat taantumasta huolimatta. Vaikka kahden vuoden aineistolla voi tehdä vain rajallisia johtopäätöksiä, tämä kertoo siitä, että erityisesti perinteisillä kulttuurialoilla on suhdanne-resilienssiä, eli ne pysyvät pärjäämään taantumassa muita toimialoja paremmin, toteaa kotimaisia luovia aloja edustavan Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.
Kairan mukaan tämä tulee ottaa Suomen talouskasvua rakennettaessa huomioon.
– Päättäjien on hyvä tiedostaa, että investoinnit perinteisiin kulttuuri- ja viihdealoihin – kuten teatteriin, musiikkiin ja kirjallisuuteen – ovat kestäviä ja turvallisia myös kovina aikoina, sanoo Kaira.
Luovat alat ovat laaja kokonaisuus, ja eri toimialat kehittyivät 2022–2023 eri tavalla.
Suhteessa eniten kasvoivat musiikkiala, teatteri- ja näyttämötaide sekä huvipuistot ja messut. Musiikkialan kasvu oli noin 90 miljoonaa euroa, teatteri- ja näyttämötaiteen noin 50 miljoonaa euroa ja huvipuistojen ja messujen noin 40 miljoonaa euroa. Näiden kasvu oli reaalista myös kova inflaatio huomioiden.
Luovat ry:n puheenjohtaja Vappu Auran mukaan pitkällä aikavälillä elämykset ja merkitykselliset kokemukset ovat selvästi kasvava alue.
– Luovilla aloilla tuotantorakenne on usein kevyt ja joustava – siksi ne sopeutuvat muuttuneisiin tilanteisiin monia perinteisiä aloja nopeammin. Näyttää myös siltä, että kiristyneestä taloudesta huolimatta suomalaiset edelleen haluavat kuluttaa luovia sisältöjä. Kulttuuri ei missään tapauksessa ole mikään luksuspalvelu, vaan pikemminkin edullinen tapa irtautua arjesta, saada elämyksiä ja helliä omaa henkistä hyvinvointia, sanoo Aura.
Euroissa mitaten kasvua oli myös kirjallisuudessa (30 miljoonaa euroa), mainos- ja viestintätoimistoissa (30 miljoonaa euroa) sekä elokuva- ja av-alalla (10 miljoonaa euroa), mutta inflaatio huomioiden näiden alojen kasvu oli vain nimellistä.
Osaa luovista aloista taantuma kuritti selvästi. Pelialan talous laski 330 miljoonalla eurolla, arkkitehtuuri ja teollinen muotoilu 60 miljoonalla eurolla sekä lehdistö ja uutistoimistot noin 70 miljoonalla eurolla.
Holmin selvityksen mukaiset luovien alojen toimialojen koot vuonna 2023 on listattu alle. Mukana on yksityisen sektorin toimijoiden liikevaihto ja julkisen sektorin toimijoiden toimintamenot (yhteensä 16 710 miljoona euroa). Kun vuonna 2022 peliala oli suurin, vuonna 2023 ykköseksi vaihtui lehdistö ja uutistoimistot.
1. Lehdistö ja uutistoimistot 3590 miljoonaa euroa
2. Peliala ja viihde-elektroniikka 3570 miljoonaa euroa
3. Mainos- ja viestintätoimistot 1800 miljoonaa euroa
4. Kirjallisuus 1600 miljoonaa euroa
5. Musiikkiala 1560 miljoonaa euroa
6. Elokuva ja av-ala 1280 miljoonaa euroa
7. Arkkitehtuuri ja muotoilu 790 miljoonaa euroa
8. Visuaaliset taiteet 640 miljoonaa euroa
9. Teatteri- ja näyttämötaide 550 miljoonaa euroa
10. Huvipuistot, messut yms. 540 miljoonaa euroa
11. Kirjastot ja arkistot 390 miljoonaa euroa
12. Museot ja kulttuuriperintö 270 miljoonaa euroa
13. Muu kunnallinen kulttuuri 130 miljoonaa euroa
Luovat ry:n tilastokoosteessa on lisäksi seuraavat tiedot luovien alojen työpaikkamääristä, palkkasummasta ja verotuotoista:
* Luovien alojen generoiman palkkasumman on eri tutkimuksissa laskettu olleen viime vuosina 4,4–5,4 miljardia euroa vuodessa. Suurin arvio 5,4 mrd euroa (Holm, 2025) on vuodelta 2023 ja sisältää myös kerrannaisvaikutukset.
* Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (23.4.2024) mukaan ”vuonna 2023 päätyössään kulttuuriammateissa toimivia oli noin 130 600” ja ”kulttuuritoimialoilla päätyössään työskenteleviä oli 110 500.” Tilastokeskuksen mukaan lukujen eroa selittää mm. freelancereiden ja apurahansaajien osuus.
* Verotulojen (sis. palkka-, alv- ja sosiaalivakuutusmaksut) yhteiskunnalle on eri tutkimuksissa arvioitu olevan 2,6–3,3 mrd euroa. Suurin arvio 3,3 mrd euroa (Pasi Holm, 2025) on vuodelta 2023 ja sisältää myös kerrannaisvaikutukset.
