Taiteen ja kulttuurin barometri: Taiteilijoiden työn rahoitus ja tuki eivät vastaa todellista tarvetta
Taiteen ja kulttuurin barometrin teemana on tänä vuonna taiteilijoiden työn rahoitus ja tuki. Barometrin tuloksista näkyy, että taiteilijoiden työn rahoitukseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Vastaajien mukaan taiteilijoiden tulonmuodostus on pirstaloitunut useisiin tulolähteisiin, eikä taiteilijoiden työn rahoitus vastaa todellista tarvetta. Kun muutoksia ja leikkauksia tehdään samaan aikaan useisiin rahoitukseen ja tulotasoon vaikuttaviin tekijöihin, vaikutukset taiteen tekemiseen ja taiteilijoiden toimeentuloon ovat barometrin tulosten perusteella merkittäviä ja ennakoimattomia.
Taiteen edistämiskeskuksen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen yhteistyönä tuottamassa Taiteen ja kulttuurin barometrissa seurataan vuosittain taiteilijoiden näkemyksiä ajankohtaisista ilmiöistä. Nyt julkaistussa barometriraportissa aiheena on taiteilijoiden työn rahoitus ja tuki. Barometrikyselyyn vastasi syksyllä 2024 yhteensä 1253 taiteilijaa ja 81 Taiken sekä taidetta tukevien säätiöiden vertaisarvioijaa.
Määrärahat ja hakijamäärät eivät kohtaa
Barometrivastausten perusteella palkat ja apurahat ovat euromääräisesti merkittävimpiä tulolajeja taiteilijoille. Näistä kuitenkin vain apuraha mahdollistaa merkittävissä määrin omaehtoisen taiteen tekemisen, koska se myönnetään nimenomaan taiteelliseen työskentelyyn. Palkkaa taiteilijat saavat usein muusta kuin taiteilijan työstä.
Barometriin vastanneet taiteilijat pitävät apurahoja olennaisena mahdollisuutena keskittyä taiteelliseen työskentelyyn ja ammattitaitonsa kehittämiseen ilman ulkopuolisia tai kaupallisia paineita. Lisäksi he katsovat, että apurahat mahdollistavat taiteen monimuotoisuuden ja vapaan ilmaisun, joiden turvaamista kaikkialla Suomessa taiteilijat pitävät valtion apurahajärjestelmän tärkeimpänä tehtävänä.
Barometrikyselyyn vastasi myös Taiken sekä säätiöiden vertaisarvioijia. Heidän mukaansa rahoituspäätöksiä ja vertaisarviointia tehtäessä suurimmat haasteet liittyvät suureen hakemusmäärään suhteessa haettavaan rahoitukseen tai määrärahaan, minkä vuoksi myös erinomaisia hakijoita jää ilman apurahaa.
Tekijänoikeuskorvauksilla ansainta on vaikeaa
Tekijänoikeuskorvauksia oli saanut vuositasolla hieman yli puolet kyselyyn vastanneista taiteilijoista, mutta euromääräisesti niiden merkitys jää suurelle osalle taiteilijoita vähäiseksi. Lähes puolet taiteilijoista kokee olevansa altavastaajana neuvotellessaan teostensa käytöstä, ja vastaajista puolet ei ole myöskään aina saanut asianmukaista korvausta teostensa käytöstä. Myös tekoälyn tekijänoikeusvaikutukset huolettavat: yli kolmannes vastaajista pitää tekoälyä mahdollisena uhkana tekijänoikeuksiensa toteutumiselle. Erityisen suurta huoli on kirjailijoiden keskuudessa.
Tekijänoikeudellisten korvausten matalan tason koetaan osaltaan osoittavan, että taiteilijoiden työtä ei arvosteta.
Taiteen riittävä rahoitus elinehto
Barometrin tulokset piirtävät kuvaa mahdollisista ratkaisuista. Taiteilijoiden työn rahoitus ja taiteilijoiden asema työmarkkinoilla on monimutkainen kokonaisuus, jonka kehittäminen vaatisi barometrivastausten mukaan rakenteellisia muutoksia, kuten rahoituksen lisäämistä ja monipuolistamista sekä joustavuutta eri työllistymistapojen yhdistämiseen ja työttömyys- ja sosiaaliturvaan. Suuri osa kyselyyn vastanneista taiteilijoista haluaisi tulevaisuudessakin yhdistää erilaisia työllistymisen tapoja.
Toimeentulon turvaaminen on taidekentän elinehto. Lähes puolet barometrikyselyyn vastanneista taiteilijoista ilmoitti vaihtaneensa ammattia tai harkinneensa ammatinvaihtoa pois taidealalta viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus on noussut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2022.
Taloudelliset ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat barometriraportissa selkeästi useimmin toistuva syy ammattia vaihtaneilla tai sitä harkinneilla. Lisäksi kulttuurialaan kohdistuvat rahoitusleikkaukset näkyvät tuloksissa lisääntyneenä epävarmuutena ja näköalattomuutena.
