Paikkakuntien ja tapahtumien imagot tarvitsevat toinen toisiaan

Teksti Markku Paakkinen

Paikkakuntien ja tapahtumien imagot tarvitsevat toinen toisiaanTeksti Markku Paakkinen
Farmi Suomen pehtoori eli Terho Häkkinen on Pieksämäen kauppatorin pyörittäjä ja vetonaula. Kuva Terho Häkkisen arkisto

Savonlinna ja Hartola painivat eri sarjoissa, mutta kärkipäässä ovat molemmat. Farmi Suomen pehtoori nostaa Pieksämäkeä.

Markkinaperinne ei ole mennyttä, vaan nykyaikaa – myös digiaikaa. Markkinavetoisten merkitys paikkakunnan elinvoimalle ja taloudelle on viime vuosina vahvistunut.
Markkinat ovat tapahtumatalouden vanhinta, monisatavuotista kerrostumaa, mutta ne sopivat digiaikaan aidon kohtaamisen areenana: torilla tavataan.
Perinteikkäät markkinat voivat olla pienen paikkakunnan vuosittainen päätapahtuma kuten Pirkanmaan Vesilahdella tai Hartolassa Päijät-Hämeen länsiosissa.
Markkinoiden ja tapahtuminen järjestäjiä ovat olleet kunnat itse tai paikkakunnan kolmas sektori, mutta yrityspohjalta tapahtuva tuottaminen on lisääntynyt.
Monilla kaupungeilla on vahva imago joko historiallisena perintönä tai vahvojen nykyaikaisten tapahtumien ansiosta. Eteläsavolaisella Savonlinnalla on molemmat vahvuudet, mutta myös heikkoutensa.
Itä-Suomen elinvoiman taantuminen on koskettanut Saimaan seudun alueista erityisesti Savonlinnaa.

Talvikausi on haasteellinen Savonlinnan torilla. Kesä tuo lisää asiakkaita myyjiä. Kuva Markku Paakkinen

Linna ja oopperajuhlat kantavat pitkälle, mutta eivät syksystä seuraavaan kesään.
Savonlinnan ja Etelä-Savon elinkeinoelämä ja kunnalliset päättäjät yrittivät viime syyskesällä nostaa Punkaharjulla sijaitsevan Retretin taidekeskuksen jaloilleen, mutta uutta ratkaisevaa rahoittajaa ja toimijaa ei löytynyt.
Retretti-projekti on löytänyt tiensä hallituksen Itä-Suomi ohjelmaan, mutta siitä puuttuvat konkreettiset investoinnit nopealla aikataululla. Retretti tarvitsee miljoonainvestointeja, ennen kuin se alkaa tuottaa yrittäjälleen ja Etelä-Savon matkailuelinkeinolle.
Mutta Retretin luolasto kestää aikaa. Se on hakattu Suomen kallioperään.

– Retretti on edelleen meille tärkeä kehityskohde, mutta ymmärrämme, että projekti vie aikaa, toteaa tapahtumapäällikkö Marita Kajander Savonlinnan kaupungin elinvoima- ja työllisyyspalveluista.
Valoa tunnelin päässä näkyy. 2025 on Olavinlinnan 550-vuotisjuhlavuosi ja tapahtumakalenteri on jo pidentynyt molemmista päistä.
Tapahtumapäällikkö kertoo kaupungin konseptista, jolla kaupungin tapahtumapalvelut pyrkii löytämään kumppanikseen yrittäjiä sekä tuottajia tapahtuman suuntaamiseksi oikeaan paikkaan, aikaan ja verkostoon.

– Annamme tietoa käytettävissä olevista markkinointi- ja näkyvyyskeinosta, tukimahdollisuuksista, lupa-asioista ja viestinnästä, tapahtumapäällikkö lupaa.
Tänä vuonna Savonlinnassa otetaan askelia tapahtumien ympärivuotistamiseksi. Maaliskuussa kaupunkiseutua elävöittää SM-ralli ja loppukesäksi seudulle on varmistunut tapahtuma, jossa voidaan hyödyntää koko itäisen järvialueen Saimaa-brändiä ja luontomatkailun vahvuuksia.

– Savonlinna, Sulkava, Rantasalmi ja Puumala isännöivät elokuun lopussa 2025 seikkailu-urheilun euroopanmestaruusfinaalia, Marita Kajander kertoo.

– Pääsemme Savonlinnan ja naapurikuntien kanssa esittelemään kansainvälisille seikkailu-urheilijoille ja heidän yleisölleen alueemme lähes rajattomia luontoliikuntamahdollisuuksia. Tapahtuman myötä saamme paljon kansainvälistä näkyvyyttä, tapahtumapäällikkö iloitsee.


Markkinoistaan Hartola tunnetaan


Hartolan kunnan toimisto- ja markkinasihteerin työ painottuu käytännön toimiin, sillä kunta ja sen päätapahtuma, loppukesän ja vuoden ainoat markkinat, on markkinoinut itse itseään vuosikymmeniä. Vetoapua ovat antaneet kauppiaat, joiden kehu kulkee suusta suuhun.

– Koko maan tasolla markkinakauppiaiden määrä on monista syistä vähentynyt, mutta täksi vuodeksi ja jo tässä vaiheessa saamme Hartolaan uusia kauppiaita, Marjut Virlander kertoo.
Hartolan markkinat olivat pitkään kaksipäiväiset ja se näkyy vieläkin. Suuri osa kauppiaista saapuu marketin takana sijaitsevalle markkinakentälle jo perjantaina, jolloin myös koko perheen tapahtuman ohjelma on päässyt vauhtiin.
Koko ydinkeskusta on lauantaina markkina-aluetta. Kuningaskunnaksi tituleerattu Hartola on tunnettu markkinoilla tarjottavasta sahdista naapurikunnan Sysmän lailla.

– Linja-autoyritys tarjoaa markkinapäivinä hyviä ja huokeita yhteyksiä Sysmästä Hartolaan ja takaisin. Se on samalla pikkukuntien elinkeinoyhteistyötä, Virlander huomauttaa.

Sahti ja nelostie yhdistävät monia Päijät-Hämeen kuntia kuten Hartoaa ja Sysmää. Kuva Markku Paakkinen

Pehtooristaan Pieksämäki tunnetaan


Pieksämäki tunnetaan Terho Häkkisestä eli televisiosarja Farmi Suomen pehtoorin roolista, jolla on isännän elkeet myös todellisessa elämässä Häkkilän tilalla. Nytkin on meneillään täydennysrakentaminen.
Terho Häkkisellä on taitoja myös näyttämölle, sillä hän tekee kesäisin kesäteatteria.
Kaikki ihmettelevät, miten Terho Häkkinen ehtii kaikkialle, kuten myös Pieksämäen torille. Hänen toiminimensä pyörittää kaupungin toriorganisaatiota ja sen tapahtumia.

– Pieksämäen torielämä on vilkastunut ja ehkä pehtoorillakin on siinä osansa. Pyrin tuomaan esille pieksämäkeläisyyttäni kaikkialla, missä liikun, niin messuilla ja telkkarituotannoissa, Häkkinen mainitsee.
Pieksämäki on saanut lisää tapahtumia ja matkailukohteita. Terho Häkkinen on verkostonsa kanssa saanut painosta ja netistä ulos Pieksämäen parhaita -julkaisun, joka kertoo suuren luokan Savo vintage – messuista ja -tapahtumista. Niihin kuuluvat muiden muassa aiemmin jopa 1 500 eri-ikäistä ajoneuvoa ja 18 000 katsojaa kerännyt Big Wheel -tapahtuma Poleenilla ja useita antiikki- ja käytetyn tavaran myyntitapahtumia. (Lähde: Terho Häkkisen arkisto)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *