Tampereen Joulutori syntyy kovalla työllä, rakkaudesta käsityöläisperinteeseen
Teksti Juha Jäntti

Joulunalusviikoiksi avautuva Tampereen Joulutori näki ensi kertaa päivänvalon vuonna 2008.
Se on rakennettu siitä lähtien joka vuosi tuomaan yhteen kotimaiset käsityön taitajat ja seudun runsaan asiakaskunnan. Tapahtuman toteutus on pienelle tiimille iso työ, johon kannustaa käsityöläisyhteisön tiivis ja lämmin yhteishenki.
Tampereen Joulutorin toteutuksesta on vastannut alusta lähtien tuottaja Rami Lehtinen Event Companysta. Tuottajan valinta ratkesi Tampereen kaupungin järjestämässä kilpailutuksessa. Joulutorin idea oli lähtöisin pormestari Timo P. Niemiseltä.
– Nieminen kierteli Saksassa ja Itävallassa ja tykästyi siellä vastaaviin tapahtumiin. Hän oli tehnyt aiheesta hyvät pohjatyöt ennen kuin astuin riviin. Sain käyttööni harvinaisen hyvän työkalupakin, ja siitä oli sujuvaa lähteä liikkeelle.
Työkalupakki tarkoitti sitä, että kaikki tarvittavat kaupungin tahot oli jo informoitu ja valjastettu Joulutorin käyttöön. Kun Lehtinen tarvitsi apua kiinteistötoimelta, sähköpuolelta tai viemäröinteihin liittyen, ovet olivat valmiiksi auki, ja apua löytyi.
Lehtinen oli saanut kokemusta käsityöläisten kanssa toimimisesta Turun Hansapäivien yhteydessä. Hän on ollut mukana laajentamassa Turun Keskiaikamarkkinoita nykypäivään luomillaan Turun Käsityöläismarkkinoilla – juuri kotimaisilla käsityötuotteilla. Tältä pohjalta oli hyvä tarttua myös Tampereen haasteeseen.

Puoli miljoonaa kävijää
Event Company saa Joulutoria varten kaupungilta käyttöönsä torialueen ja mökit sekä tietyn rahallisen tuen. Pormestarin asettama ohjausryhmä osallistuu ideointiin ja suunnitteluun. Lehtinen hoitaa apuvoimineen käytännön toteutuksen.
Joulutorin perusajatus on tuoda joulumyyntiin kotimaisten käsityöläisten tuotteita. Tori on avoinna päivittäin marraskuun loppupuolelta joulun aluspäiviin asti. Viimeisimmällä Joulutorilla oli 53 erillistä myyntipistettä. Suurin osa kauppiaista on vakiokävijöitä, jotka ovat mukana vuodesta toiseen.
Torilla on neljä tonttulamökkiä, joiden kauppiaat vaihtuvat tapahtuman aikana ja myös vuosittain. Ne tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden kokeilla torilla mukanaoloa, koska niistä on mahdollista vuokrata myyntipaikka vaikka vain muutamaksi päiväksi.
Lasiseinäisiin tapahtumakontteihin sijoittui kuhunkin useampia Suomen käsityöyrittäjät ry:n jäseniä. He sopivat keskenään työvuorot, jolloin kaikkien ei tarvinnut päivystää paikalla jatkuvasti.
Näillä eväillä torilla oli kaikkiaan noin 90 kauppiasta. Lisäksi torielämää elävöittivät perinteiseen tapaan Glögiravintola ja Munkkikahvila, jotka ovat kuuluneet Joulutorin palveluihin alusta lähtien.

– Kahvilassa ja ravintolassa on riittänyt väkeä. Kävijät sopivat niihin treffejä. Ne ovat monelle fiilistelypaikkoja, joissa tekee mieli istua pidempäänkin.
Joulutori oli nyt ensi kertaa mukana Tampereen Pulssi -sovelluksessa, joka kerää kävijädataa kaupungin keskusta-alueella liikkuvista ihmisistä. Lehtinen on arvioinut aiemmin kävijämäärien olleen 150 000–180 000 tasolla.
Nyt Lehtinen sai yllättyä myönteisesti. Kävijöiden kokonaismäärä oli yli 500 000. Suurin päivälukema 35 000 kävijää kirjattiin 7. joulukuuta.
Yhteisö on tärkeä
Kauppiaiden saanti Joulutorille ei ole ongelma, heitä on riittänyt. Lehtinen rakentaa tapahtumat mahdollisimman pitkälti heidän ehdoillaan.
– Jotka ovat paikan saaneet, eivät siitä hevillä luovu. Meillä on täällä torilla aina lämmin yhteishenki, kylän henki, kun tämä joukko kokoontuu. Yhteisö on tärkeä meille kaikille, ja sitä vaalimme.
Kun mukaan tulee uusia kauppiaita, Lehtisen kokemuksen mukaan he sopeutuvat nopeasti yhteisöön. Harvoin käy niin, että uusi tulokas jäisi pian pois. Vaihtuvuus on todella pientä.
Joulutorista on tullut Tampereen seudulla jo vahva perinne. Siellä käydään, vaikka olisi kehnompikin keli.
– Ihmiset pitävät Joulutorista sen ainutlaatuisen tunnelman ja mielenkiintoisen muodon vuoksi. Siellä on paljon nähtävää ja kuvattavaakin.
Kokonaisuus rakentuu kotimaisista käsityötuotteista muodostuvan kivijalan varaan.
– Kaikki tuotteet ovat aitoa käsityötä, ja niillä on tarina, jonka tekijä kertoo asiakkaalle. Nämä ovat omintakeisia tuotteita, jollaisia ei tule marketeissa vastaan.

Erottuu aitoudella
Keski-Euroopan vastaavissa tapahtumissa on nähty, että aidon käsityöteeman rinnalle on tullut paljon kitsiä ja festarimenoa. Ohjausryhmän henki on, että Tampereella halutaan pitää aitoudesta kiinni. Tältä osin ero ulkomaisiin tapahtumiin alkaa näkyä jo selvästi.
– Meillä on täällä aitoja käsityöläisiä ja taiteilijoita, hienoja ihmisiä ja persoonia, jotka tekevät työtä koko sydämellään. Koen kuuluvani samaan joukkoon, me ymmärrämme toisiamme.
Jokaisen uuden tapahtuman rakentaminen tarkoittaa iloisia jälleennäkemisiä niin kauppiaiden kuin toteutuksesta vastaavan ryhmän kanssa. Tekijätiimit pidetään samoina Turussa ja Tampereella. Vanhat tutut tulevat joka vuosi yhteen ja tekevät tapahtumat mahdollisiksi.
– Tapahtumien aikana minulle on sydämenasia pitää huolta kauppiaista. Käyn hiljaisina päivinä tsemppaamassa heitä, jotta kukaan ei kokisi mökkikuolemaa kojun perällä. Kun jaksaa hymyillä, se näkyy aina kassassakin.