Kansallinen liikuntafoorumi 2025 keräsi liikunta-alan toimijat Rovaniemelle
Ensi kertaa Lapissa järjestetty Kansallinen liikuntafoorumi keräsi yhteen yli 270 liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämisestä kiinnostunutta urheiluopistolle, Rovaniemelle. Tapahtumassa keskusteltiin hallituskauden liikuntapolitiikasta, liikuntapaikkarakentamisesta, liikkumisen ja terveyden edistämisestä, urheilusta sekä liikunnan keskustelukulttuurista. Foorumissa julkaistiin myös uusinta tutkimustietoa aikuisväestön liikunnasta.
Kymmenennen Kansallisen liikuntafoorumin avasi kirjailija, taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen, joka nosti puheessaan esille huolen nuorten lukutaidon heikentymisestä ja liikkumisen vähäisyydestä. Itkonen kuvaili nyky-yhteiskuntaa Olympialiikkeen mottoa (citius, altius, fortius –nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin) mukaillen tunnuslauseella ”citius, facilius, efficacius – nopeammin, helpommin, tehokkaammin”.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala nosti esiin omassa puheenvuorossaan hallituskauden liikkumis- ja liikuntapolitiikan. Poutala kertoi, että vuodesta 2013 jaettua seuratoiminnan kehittämistukea uudistetaan vuoden 2026 hakuun. Uudistuksessa on tavoitteena lisätä lasten ja nuorten yhdenvertaista kesätoimintaa ja harrastamista kaikkialla Suomessa.
Liikuntapaikkarakentamisen uusi suunta -sessiossa pohdittiin puolestaan suomalaisen liikuntapaikkaverkoston nykytilaa ja tulevaisuutta. Haasteita verkoston kehittämiselle tuovat saman aikaisesti tapahtuva merkittävä peruskorjaustarve ja liikuntakulttuurin muutos, jossa esimerkiksi harrastettujen lajien määrä kasvaa, mikä lisää olosuhdetarpeita.
Liikuntafoorumin avauspäivän päättäneessä Speakers’ Cornerissa keskusteltiin tasa-arvosta ja naisten asemasta urheilussa, valmentajien hyvinvoinnista, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä, EU-rahoituksen hyödyntämisestä ja häirinnästä harrastustoiminnassa.
Toisena päivänä perehdyttiin liikunnan ja urheilun keskustelukulttuuriin. Paneelikeskustelussa talous- ja sosiaalihistorian dosentti, erityisasiantuntija Mikko Salasuo nosti esiin näkemyksen, kuinka urheilukeskustelussa tarkastellaan alaa monesti sisältä ulospäin, kun monilla muilla aloilla tarkastellaan alaa ulkoa sisäänpäin yhteiskunnan normeista käsin.
Liikuntafoorumin 2025 päätössessiossa julkaistiin tuloksia Huippu-urheilun instituutti KIHUn toteuttamasta tutkimuksesta Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2024–2025. Sen mukaan liikunta ja urheilu ovat edelleen suosittuja harrastuksia aikuisväestöllä, sillä yhdeksän kymmenestä 18–80-vuotiaasta suomalaisesta harrastaa viikoittain liikuntaa tai urheilua.
Sosioekonominen asema on yhteydessä liikunnan ja urheilun harrastamiseen. Harrastavissa korostuvat korkeasti koulutetut, hyvässä taloudellisessa asemassa ja korkeammassa ammattiasemassa olevat. Myös liikuntamenot kasvavat selvästi tulojen ja koulutustason noustessa. Liikuntamenojen keskiarvo on laskenut hieman vuodesta 2018.
