Useita uusia jättiareenoja pääkaupunkiseudulle
Tiina Örn

Jos suunnitelmat toteutuvat, yksityisin varoin ja voimin toteutetaan monta uutta isoa tapahtumapaikkaa.Pääkaupunkiseudulle suunnitellaan useita isoja tapahtumapaikkoja. Helsingissä keskustelua on synnyttänyt Garden.
– Gardenille on jo voimassa oleva kaava ja tonttivaraus, Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki kertoo.
Gardenia suunnitellaan Helsingin jäähallin eli jääkiekkoseura HIFK:n kotihalli ”Nordiksen” kupeeseen. Nordis sijaitsee Taka-Töölössä. Hankkeen kotisivuilla Gardenia kuvataan visionääriseksi kaupunkikehityshankkeeksi, joka lisää Helsingin vetovoimaa.
Noin 19 000 katsojan tapahtuma-areenan lisäksi hankealueelle tulisi puisto, asuntoja, hotelli, peruspalveluita ja liikuntatiloja. Suuri osa Gardenin tiloista rakennettaisiin maan alle.
Gardenin rakentamisen budjetti on jopa 700–800 miljoonaa euroa. Arhinmäki pohtii, että tässä maailmantilanteessa satojen miljoonien eurojen rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa, vaikka kaikki muut edellytykset hankkeen etenemiseksi olisivat kunnossa.
Arhinmäki arvelee, että rahoituksen hakemiseen valmistaudutaan seuraavaksi suunnittelutyöllä.
Kaupunki on avittanut hanketta alentamalla merkittävästi tontin hintaa alkuperäisestä.
Jos kaikki sujuu jouhevasti, hankkeen omistajien tavoite on Arhinmäen mukaan se, että Garden olisi valmis jo vuonna 2029. Helsingissä olisi silloin Helsinki-hallin lisäksi toinen suuri sisäareena.
Isoa tapahtumarakennusta suunnitellaan myös kehittämisen kohteena olevaan Suvilahteen ja Teurastamon alueelle. Suvilahti on tuttu festivaalipaikka muun muassa Flow- ja Tuska-kävijöille.
Suvilahti Event Hub -rakennuksessa voisi olla tapahtumatilojen lisäksi toimistoja, hotelli, ravintoloita ja gallerioita.
– Suvilahti Event Hubin tapahtumatila koostuisi ymmärtääkseni moduuleista, joita voisi yhdistellä tai erotella tarpeen mukaan. Enimmillään yleisöä sopisi käsittääkseni noin 4 500, Arhinmäki sanoo.
Suvilahti Event Hub -keskuksen rakentamisen mahdollistava kaava hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa huhtikuussa 2023.
Hankkeen eteneminen on tyssännyt valituksiin. Hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen, mutta nyt siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Päätöstä odotetaan Arhinmäen mukaan ensi vuonna. Jos päätös on hankkeelle suotuisa, rakentaminen alkaa ensi syksynä tai keväällä 2026.
Arhinmäen mukaan tavoitteena on, että jossain vaiheessa Suvilahti ja lähistöllä sijaitseva Teurastamo olisivat yksi iso tapahtuma-alue.
– Suvilahden ja Teurastamon alueet ovat kantakaupungin tärkeitä festivaalialueita, Arhinmäki sanoo.
Teurastamon pohjoispuolelle on tehty suunnitteluvaraus suuresta tapahtuma-areenasta. Kaupunki ottaa siihen kantaa loppuvuoden aikana tai ensi vuoden alussa.
Suvilahden vieressä olevan Hanasaaren voimalaitoksen toiminta on ajettu alas. Pohdinnassa on, miten voimalaitoksen kehittäminen nivoutuu yhteen uudistuvan tapahtuma-alueen kanssa.
Entinen Hartwall-areena, nykyinen Helsinki-halli, päätynee Helsingin kaupungin omistukseen.
Yli 13 000 yleisökapasiteetin halli valmistui vuonna 1997. Sen jälkeen sen taipaleelle on mahtunut monenlaisia vaiheita.
Mutkia matkaan tuli Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja hallin omistavien venäläisten jouduttua Yhdysvaltojen ja EU:n pakotelistalle.
Nyt Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen, joka mahdollistaa yksityisellä vetovastuulla valmistuneen hallin ostamisen. Arhinmäki kuvaa, että hallin osto on Helsingin kaupungille mahdollinen.
Arhinmäki huomauttaa, että Helsingissä on myös monia muita tapahtumapaikkoihin liittyviä suunnitelmia. Hän mainitsee esimerkkinä Arabian vanhaan tehdashalliin visioidun noin 2 000 ihmisen tapahtumatilan, jossa voisi järjestää erilaisia tapahtumia, messuja ja näyttelyitä. Myös muun muassa Elävän musiikin yhdistys Elmulle kaavaillaan tiloja Vanhankaupunginkoskella.
Suunnitelmia on myös Vantaalla. Kivistössä on jo lainvoimainen tapahtuma-areenan kaava. Yli 20 000 hengen yleisön vetävä areena kulkee työnimellä Arena 3.3.
Tapahtuma-areenalle olisi paikka myös Aviapoliksessa, jonne on rakentumassa uusi vireä kaupunginosa. Julkisuudessa on ollut jonkin verran esillä Aviapolis Live -areena.

– Vantaaseen suuntautuu monipuolista kiinnostusta, koska sijainti on niin hyvä, elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo toteaa tapahtumapaikkahankkeista.
Lentokenttä tekee Vantaasta helposti saavutettavan myös kansainväliselle yleisölle ja esiintyjille.
Koivusalo näkee monia etuja myös siinä, että Vantaa on helposti saavutettavissa, mutta kaikkialla kaupungissa ei ole tiivistä kaupunkirakennetta. Tiivis kaupunkirakenne tuo haittaa tapahtumien järjestämiseen esimerkiksi raskaan ajoneuvoliikenteen kohdalla.
Hankkeet ovat yksityisiä, mutta kaupunki haluaa sujuvoittaa niiden tietä muun muassa hyvällä kaavoituksella, Koivusalo toteaa.
Kansainvälisistä esiintyjistä puhuu myös Pepe Perkiö, yksi Arena 3.3 -hankkeen omistajista.
Perkiö tiivistää suunnitelmat pähkinänkuoreen.
– Arena 3.3 tulee olemaan Suomen suurin tapahtuma-areena ilman laji- ja urheiluseurariippuvuutta. Arenan kalenteri täytetään ensisijaisesti viihdetapahtumat edellä, katettuun areenaan tavoitellaan muun muassa maailmanluokan artisteja ympäri vuoden.
Kesäaikaan on koettu suurkonsertteja Olympiastadionilla. Perkiö toteaa Arena 3.3:n mahdollistavan nykyistä suurempien konserttien järjestämisen pääkaupunkiseudulla ympäri vuoden.
Arena 3.3. yhteyteen tulee hotelli ja jonkin verran tilaa muille kaupallisille toimijoille, kuten ravintoloille. Hotelliin tulee 310 huonetta, Perkiö kertoo.
Kivistöön pääsee kehärataa pitkin junalla. Junamatka lentoasemalta Kivistöön kestää kuusi minuuttia. Kivistön juna-asemalta ja linja-autoterminaalista on areenalle noin 150 metrin kävelymatka. Areenalle pääsee joustavasti niin Turun, Tampereen, Lahden tai Kotkan suunnilta tai pääkaupunkiseudulta saapuvat asiakkaat.
Perkiö kuvaa, ettei logistinen sijainti voisi juurikaan olla parempi.
– Areena on helposti saavutettavissa raiteilla, kumipyörillä ja lentokoneella.
Perkiön mukaan hanketta kohtaan on ollut kiinnostusta, ja investorineuvottelut ovat hyvällä mallilla. Jos kaikki menee hyvin, areena voisi valmistua jo 2026–2027.

Espoossa ei ole vireillä suuria tapahtuma-areenahankkeita. Elinvoimajohtaja Mervi Heinaro toteaa, että kaupungissa on hyvin toimiva Espoon Metro Areena.
Vuonna 1999 valmistuneeseen areenaan sopii jopa 7 000 hengen yleisö, myös parkkitilaa on runsaasti. Espoon Metro Areena täyttää Heinaron mukaan hyvin suurten tapahtumien tilatarpeen.
Uutta tapahtumatilaa on Espooseenkin tulossa. Kuluvan vuoden lopussa valmistuu metroreitin päässä sijaitsevaan Kivenlahteen Hybridiarena Hype.
Yksityisenä hankkeena toteutettavan areenan yleisökapasiteetti on noin 2 000. Areena sopii Heinaron mukaan nimensä mukaisesti moneen käyttöön. Se vastaa liikuntatoimijoiden tarpeeseen ja siellä voi järjestää myös muun muassa kulttuuri- ja yritystapahtumia, Heinaro kertoo. Hypeen tulee myös ravintolamaailma.
Heinaro muistuttaa, että Espooseen valmistui noin vuosi sitten Kameleonten montoimiIhalli. Se sijaitsee keskellä Leppävaaran urheilupuistoa ja palvelee liikkujia sekä tapahtumia. Kaupunki vuokraa yksityisestä hallista tilaa muun muassa leiki ja liiku -toiminnan käyttöön.
Ulkotapahtumia varten Espooseen suunnitellaan jopa 60 000 hengen yleisökapasiteetin paikkaa Vermon tapahtumapuistoon.