Liettuan ihmeet ovat lähellä

Teksti Vesa-Pekka Järvelä

Liettuan kolme tunnetuinta ja suurinta kaupunkia ovat Vilna, Kaunas ja Klaipeda. Ne kiinnostavat eniten turistejakin. Maasta löytyy silti monta muutakin matkailijaa kiinnostavaa kohdetta.
Baltian valtioista 2,8 miljoonan asukkaan Liettua on maantieteellisesti kauimpana Suomesta. Kaukana ei Baltian maista ensimmäisenä itsenäisyytensä palauttanut Liettua kuitenkaan ole. Matkaa Helsingistä Vilnaan on vajaat 700 kilometriä. Lentäen se taittuu tunnissa ja autolla reilussa 13 tunnissa. Visiitti on vaivan arvoinen, nähtävää ja koettavaa riittää useammankin viikon vierailuun.
Julkisten toimijoiden verkosto Team Finland edistää omalta osaltaan Suomen maakuvaa ja houkuttelee Suomeen ulkomaisia investointeja ja osaajia. Verkosto auttaa suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja menestymään maailmalla. Verkosto on kohdistanut toimia myös Baltian maihin.

Lisää yhteistyömahdollisuuksia

Liettua tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille erityisesti digitalisaatioon, terveydenhuollon modernisointiin ja vihreään siirtymään liittyvissä investoinneissa ja uudistuksissa.

– Potentiaalia kaupan lisäämiselle Suomen ja Liettuan välillä on selvästi olemassa, ja rohkaisemme suomalaisyrityksiä tutustumaan Liettuan hyvin toimivaan liiketoimintaympäristöön. Liettuan vahvuuksia ovat koulutettu, osaava ja kielitaitoinen työvoima, kustannustehokas palkkaus sekä hyvä internet- ja tutkimusinfrastruktuuri. Suomen Nato–jäsenyys nähdään Liettuassa hyvin positiivisena, ja se lisää yhteistyön mahdollisuuksia. Liettua korostaa yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa, kerrotaan Team Finlandista.
Liettuassa toimii noin 200 suomalaista yritystä, jotka työllistävät noin 10 000 liettualaista ja ovat pohjoismaisen yrityskulttuurinsa vuoksi arvostettuja työpaikkoja. Liettuan suunnalta on viritelty yhteistyötä myös matkailusektorilla. Yhtenä esimerkkinä siitä oli syksyllä Lithunian Travel-organisaation suomalaisille tarjoama matka Liettuan eri kolkkiin.

Vilna on kirkkain helmi

Tallinnan tuntevat kaikki, Latvian Riikakin on monille rakas, mutta Vilna ja muut Liettuan kaupungit ovat vielä vähän vieraampia. Maan kolme tunnetuinta ja suurinta kaupunkia ovat Vilna, Kaunas ja Klaipeda. Ne kiinnostavat eniten turistejakin.

– Vilna on maamme kruununjalokivi. Kaupunki, joka on nähnyt paljon ja kokenut kaiken. Vilnan historia on vähintäänkin värikäs. Totta on, että Vilna on tänäänkin monille matkailijoille jonkinlainen mysteeri. Pääkaupungistamme ei voi nimetä mitään Rooman Colosseumia, Pariisin Eiffel-tornia tai Barcelonan La Ramblaa, mutta Vilna ei tarvitse sellaisia. vinkkaa Vilna-opas Milisenta Miseviciute.
Hänen korostaa, että kaunis pääkaupunki hurmaa lähes jokaisen vierailijan sen omintakeisella tyylillään. 

– Väkiluvultaan hieman Helsinkiä pienempi pääkaupunki on luonnollisesti matkailijoiden ykköskohde, mutta siihen tutustumisen jälkeen kannattaa suunnata myös muualle. Esimerkiksi entiseen hansakaupunkiin Kaunasiin, rannikkokaupunki Klaipedaan tai moniin maaseudun pienempiin kohteisiin.  
Kiehtovaa rappioromantiikkaa
Vehreän Vilnan Vanhaakaupunkia pidetään barokin mestariteoksena. Miseviciuten mukaan se on paljon muutakin.

– Uusi kaupunki eli Naujamiestis on mainio vaihtoehto Vanhallekaupungille. Kadut ovat rauhallisia ja turvallisia. Vilna on täynnä kiinnostavaa historiaa, mutta se on nykyään myös hyvin luova, energinen ja moderni.

– Turvallinen kaupunki on helppo ottaa haltuun lyhyessäkin ajassa. Toisaalta ammennettavaa riittää pidempäänkin vierailuun. Vaikka vanhassakaupungissa on kohtalaisen paljon korkeuseroja, tutustumiskierrokselle kannattaa lähteä jalan. Kävellenhän löytää ne kiehtovimmat kujat, aukiot ja kuppilat, sanoo Miseviciute.
Gediminasin linnoitusvuorelta avautuvat upeat näkymät yli kaupungin, ja Užupiksen taiteilijakorttelit tuovat persoonallista charmia Vilnaan. Užupisin sielu on boheemi ja rosoinen, mutta sen kauneus on katsojan silmässä.

Baltian pisin bulevardi

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 19 vuotta pääkaupunkinakin toiminut Kaunas sijaitsee Liettuan keskiosissa, Valko-Venäjältä alkunsa saavan Nemunas-joen ja Neriuksen yhtymäkohdassa.

– On sanottu, että Vilna on maamme pääkaupunki, mutta Kaunas on liettualaisten pääkaupunki. Kaunas on kokenut kovia, mutta se yllättää monipuolisuudellaan ja ihastuttaa tarinoillaan. Kaunasin sykkeestä on helppo saada kiinni jo lyhyelläkin visiitillä, vakuuttaa pienessä Rumsiskesin kylässä asuva Rolanda Kupcikiene.
Baltian pisimmän bulevardin Laisves Alejan varrelle levittäytyvä Kaunas on liettualaisen koripallon kehto. BC Zalgiris pelaa 18 huippujoukkueen Euroliigassa. Joukkueen kotihalli Zalgirio Arena täyttyy ääriään myöten, kun vastaan asettuu Real Madridin ja Barcelonan kaltaisia tähtiseuroja.

– Urheilutarjonnan lisäksi 16 000 katsojaa vetävällä Arenalla vierailee musiikkimaailman tähtiä. 19. lokakuuta siellä soitti muuten suomalainen sellobändi Apocalyptica. Kevään ja alkukesän tähtiin kuuluvat muun muassa Rod Stewart, The Offspring ja Kylie Minougue. Jos puolestaan etsii hiljaisuutta ja rauhaa, sitä löytää Pažaislisin nunnaluostarista, kertoo Kupcikiene.

Vilkas satamakaupunki

Kupcikiene opasti meidät Itämeren rannalle, länsirannikon satamakaupunki Klaipedaan.   

– Saksalaisen ritarikunnan 1200-luvulla perustaman kaupungin historialliset siteet Liettuaan ovat itse asiassa varsin löyhät. Klaipeda oli pitkään ankea rauniokaupunki, jossa asui vain muutama siviili. Maan kolmanneksi suurin kaupunki sai kuitenkin uuden elämän – jo toisen kerran viimeisen sadan vuoden aikana.
Kaupunki on täynnä erilaisia veistoksia, patsaita ja monumentteja. Danes-joen varrella on vieri vieressä ravintoloita, ja joessa kelluu aluksia purjeveneistä kalastuspaatteihin sekä turisteille tarkoitettuihin jokilaivoihin.

– Klaipedan vanha kaupunki ei ole kovin suuri, mutta silti mielenkiintoinen. Sieltä löytyy joitain arkkitehtuurin helmiä. Vanhassa kaupungissa on paljon piilotettuja eläinpatsaita. Sieltä löytyy myös kiintoisa yhteys Suomeen. Kaupungin tunnus on Suomessa 1948 rakennettu komea Meridianas-purjealus, joka toimii nykyään ravintolalaivana. Täällä vierailevat suomalaiset haluavat yleensä käydä nauttimassa oluet laivalla. Toinen ehdoton pubikohde löytyy aivan Meridianas-laivan kupeesta. Irlantilaiskitaristi Rory Gallagherin nimikkobaari on aina täynnä, kertoo Kupcikiene.

Uniikki luonnonoikku

Satamasta matka jatkui autojen täyttämällä lautalla, joka rantautui Kuurinkyntäälle Smiltynen kylään.

– Klaipedan edustalla levittäytyvä Kuurinkynnäs laguuneineen on vierailun arvoinen. Jos ei muuten, niin Klaipedaan kannattaa pysähtyä tämän ihmeellisen paikan takia. Huikaisevan kaunis Kynnäs on 98 kilometriä pitkä, kapeimmillaan vain 400 metriä leveä. Rannikosta poispäin kaareutuva niemimaa on rakentunut jääkauden veistämälle harjanteelle.
Kuurinkynnäkselle on keskustasta vain 10 minuutin lauttamatka. Kynnäs on Unescon maailmanperintölistan kohteita. Vastaavaa ei muualta löydy, ja retki sinne tuntuu paluulta vuosikymmenten takaiseen lomailuun.
Liettuan lehdistömatkalle osallistuneelle Aniko Lehtiselle tiivistahtisen päivän huippuhetkiä oli patikointi upeilla dyyneillä. Kynnäs ja sen pitkät rannat ovat syntyneet, kun tuuli ja meri ovat kuljettaneet vuosisatojen aikana hiekkaa. Alueen puusto on 1800-luvulta, jolloin uutta metsää istutettiin hakatun tilalle. Alueen kiehtova luonto onkin erittäin herkkä.

– Kynnäs on Itämeren pieni luonnonoikku. Veden voi aavistaa täällä molemmin puolin, etelään kulkiessa Neringan laguunin vasemmalla ja Itämeren oikealla puolella. Jopa 15 metriä vuodessa ”vaeltavilla” dyyneillä kävellessä ilma tuoksuu viime vuosisadan keväälle, maalailee oppaamme Rolanda.

Näköyhteys Venäjälle

Kannattaa lähteä Kynnästä halkovalta tieltä myös pienelle metsälenkille. Liettualle kulttuurisesti tärkeitä puuveistoksia on runsaan kilometrin mittaisen rauhallisen metsäpolun varrella useita kymmeniä. Tummasävyiset veistokset ovat taitavasti tammesta veistettyjä. 
Kynnäksen pohjoisosa kuuluu Liettuaan ja eteläosa Venäjän Kaliningradin alueeseen. Lähempänä kapean maakaistaleen ainoaa kaupunkia, parintuhannen asukkaan Nidaa, metsät muuttuvat entistä salaperäisemmiksi.

– Nidan entisestä kalastajakylästä, jossa sijaitsee Nobel-kirjailija Thomas Mannin vuosina 1930-1932 käyttämä huvila, on näköyhteys Kaliningradiin. Tässä maailmantilanteessa se on kieltämättä hieman kuumottavaa, tokaisee Kupcikiene.