Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi Olli-Poika Parviainen

Teksti Maisa Jokilahti

Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi Olli-Poika ParviainenTeksti Maisa Jokilahti
Olli-Poika Parviainen. Kuva Hämeenlinnan kaupunki

Parviainen uskoo voivansa hyödyntää kaupunginjohtajan työn tuomaa kokemusta
tapahtumateollisuuden hyväksi.

43-vuotias Olli-Poika Parviainen toimii tällä hetkellä Hämeenlinnan kaupunginjohtajana kolmatta vuotta. Nuoresta iästään huolimatta hän on ehtinyt vaikuttaa monissa vastuullisissa tehtävissä. Hyvä oppikoulu oli yhden kauden kansanedustajuus, jolloin hän toimi tulevaisuus- ja hallintovaliokunnissa. Valtioneuvoston valtiosihteerinä sisäministeriössä hänen vastuualueinaan olivat muun muassa sisäisen turvallisuuden kysymykset ja useat ministerityöryhmät. Parviainen on toiminut myös kahdella kaudella Tampereella kulttuuri- ja elinvoima-alueiden apulaispormestarina, jolloin kaupungissa tehtiin isoja päätöksiä muun muassa kulttuurin ja kaupunkikehityksen investoinneista, joiden satoa nyt niitetään.

Koulutukseltaan Parviainen on filosofian maisteri informaatiotieteistä ja hänellä on ammattikorkeakoulututkinto media-alalta. Väitöskirjakin on aloitettu, mutta se on jäänyt ruuhkavuosien jalkoihin.

– Perheessä on kaksi harrastavaa lasta ja kaupunki tekee paljon seurayhteistyötä. Näiden kautta urheilutapahtumat ovat tulleet erityisen tutuksi. Sitä myöten oma aika jatko-opintoihin on jäänyt, toteaa Parviainen.

Perhetaustaansa Parviainen kuvaa tavanomaiseksi. Lähipiirissä on aina suhtauduttu positiivisesti asioiden vaikuttamiseen, joten kannustava esimerkki on tullut läheltä.

– Tapahtumateollisuus on edunvalvontajärjestö ja eräänlaista edunvalvontaa on myös nykyinen työni kaupunginjohtajana, kiteyttää Parviainen. Tykkään verkostoitua ja toimia ihmisten kanssa. Koen sen voimauttavaksi ja luontevaksi. Tapahtumateollisuuden puheenjohtajuus on taas erilaista vaikuttamista kuin esimerkiksi politiikka tai kuntajohtaminen.

Kuva Miika Kangasniemi
Tavoitteet

– Koen roolini puheenjohtajana helpommaksi kuin mitä se on ollut edeltäjälläni. Muutama vuosi sitten, kun toimintaa käynnistettiin, niin puheenjohtajan tehtävä oli vakiinnuttaa järjestö tunnetuksi toimijaksi. Nyt tilanne on se, että järjestön roolia laajennetaan yhdessä hallituksen ja toimitusjohtajan kanssa ja lisätään alan tunnettuvuutta. Onneksi tämä ei ole mikään yhden miehen show, vaan hallitus toimii kollegiaalisesti ja tiimissä, sanoo Parviainen.

Parviainen arvelee tuntevansa tapahtuma-alaa kohtuullisen hyvin. Kun järjestöön tutustuu sisältä käsin, niin aina löytää uutta.

– En ole asettanut itselleni mitään numeraalisia tavoitteita, vaan pyrkimykseni on viedä järjestön strategiaa eteenpäin ja toteuttaa toimintasuunnitelmaa. Tapahtuma-alan sidosryhmien määrä on laaja ja tavoitteena on laajentua entisestään. Pyrin siihen, että olen kärppänä paikalla, kun jotain tapahtuu. Asioita pitää nostaa esille keskusteltaviksi. Esimerkiksi arvonlisävero. Se vaikuttaa huomattavissa määrin elämys- ja tapahtumapalvelun kasvuun. Jos lähdetään tekemään veronkorotuksia, niin järjestön pitää pystyä reagoimaan uusilla keskustelun avauksilla ja avata mitä se tarkoittaa käytännössä. Muina tavoitteina on tehdä tapahtumista mahdollisimman houkuttelevia, Parviainen avaa tulevaisuutta.

– Taustani on julkisella sektorilla ja se tuo asioihin yhteiskuntatason perspektiivin. Olen tottunut paineisiin ja koen ne positiivisena, summaa Parviainen.

Kuva Miika Kangasniemi.
Haasteet

Parviainen näkee, että tapahtuma-ala pärjää tulevaisuudessa, kun tunnettuutta saadaan päätöksenteossa vahvistettua. Hän nostaa esille kaupunkien roolin. 

– Kaupungit ovat monen haasteen edessä, kun erilaiset rakennemuutokset vaikuttavat voimakkaasti. Kaupunkikeskustoja ja kaupunkikulttuuria pitää kehittää. On oivallettu, että tapahtumat ovat se tapa, jolla elinvoimaa tehdään. Yhteiskunta on menossa siihen suuntaan, että erilaisten palvelutuotantojen kautta yhteiskunnankin rattaita pidetään käynnissä ja tässä tapahtumilla on iso rooli, Parviainen sanoo.

Esimerkiksi Tampereella on satsattu voimakkaasti infraan ja ymmärretty kaupungin rooli tapahtuma-alustana. Kaupunki ei ole vain paikka jossa asutaan, vaan siellä pitää olla erilaisia tapahtumia yritystapahtumista messuihin ja urheiluun, jotta kaupunkilaiset viihtyvät

– Tapahtuma-alan isoiksi haasteiksi on koettu työvoiman saatavuus ja puutteellinen lainsäädäntö. Työvoiman koulutus on hyvä asia, mutta ei pidä tehdä asioista liian monimutkaisia. Tapahtuma-alalla toimii myös paljon mikroyrittäjiä, alihankintaketjuja ja freelancereita. Heitä pitää tukea ja antaa mahdollisuus toimia esimerkiksi verotuksen keinoin. Toinen haaste on toimintaympäristön yhdenvertaisuus suhteessa muuhun teollisuuteen. Elämyspalvelut käyttävät suhteessa liikevaihtoon esimerkiksi energiaan kolminkertaisesti enemmän rahaa kuin vaikkapa tekstiiliteollisuus ja kaksinkertaisesti suhteessa metallinjalostukseen. Tapahtuma-ala tulisi nähdä teollisuuspolitiikkana. Jos tapahtuma-ala otettaisiin samalle viivalle muun teollisuuden kanssa, ala ei olisi niin herkkä äkillisille vaihteluille. Se olisi kansantaloudelle hyvä asia. Jos mietitään vaikka kotitalousvähennystä, niin sehän lisää positiivista liikettä, Parviainen luettelee.

Tulevaisuus

Asiakaskäyttäytymiset ovat muuttuneet viime vuosina koronan ja Ukrainan sodan vuoksi. Koronan vaikutuksia alalle puretaan vielä. Positiivisena asiana käytäntöön jäi muun muassa erilaiset etätyömahdollisuudet. Negatiivisena puolena koetaan kulutuskäyttäytymisen muuttuminen impulsiivisemmaksi. Tilaisuuksien järjestäminen on haasteellista, koska ennakoiminen on vaikeaa. 

– Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainassa ei tiedä kauanko se jatkuu, mutta Naton myötä läntisen maailman silmissä me olemme nyt turvatulla vyöhykkeellä. Se varmasti auttaa, ainakin matkailun turistivirrat ovat elpyneet. Kaikki ottaa aikansa, että sopeudutaan ja elvytään, Parviainen valaa uskoa.

Aamun televisiouutisissa kerrottiin sisäministeriön työryhmän ehdotuksista, joiden mukaan väliaikaisten järjestyksenvalvojien käyttö pitäisi kieltää. Esitys voisi tapahtuma-alan mukaan uhata tapahtumien järjestämistä, koska tämä tietäisi järjestäjille kustannusten nousua ja tapahtumakatoa pienille paikkakunnille. Esityksessä järjestyksenvalvojilta vaadittaisiin jatkossa parempi koulutus. Tällä hetkellä useat tapahtumat käyttävät valvojia, joilla ei ole tehtävään koulutusta. Entä miten kävisi isojen, kansainvälisten tapahtumien, jotka turvautuvat vapaaehtoisvoimiin, kuten Jyväskylän MM-rallit tai Savonlinnan oopperajuhlat?

– Katsoessani uutispätkää tuli sellainen fiilis, että on lähdetty ampumaan kärpästä haulikolla. En halua vähätellä ongelmaa, mutta nyt törmätään asiaan, jossa yksittäisiin epäkohtiin puuttumiseksi riskeerataan aivan muita asioita. Nämä tapaukset, joiden pohjalta ministeriön muistioita on tehty, liittyvät yksittäisiin ongelmiin muualla, eivät tapahtumiin. Valmistelijoilla ei ehkä ole ollut kokonaiskuva hallussa. Tuntuu, että järjestäjiltä uhataan vetää matto alta. Varsinkaan pienemmillä tai maakuntien tapahtumilla ei olisi edellytyksiä toimia, jos tämä ehdotus menee läpi. Nyt tärkeintä on viedä tietoa päätöksentekijöille ja on tehtävä lisää töitä tunnettuuden eteen, miettii Parviainen.

– Kaikenlaiseen koulutukseen panostaminen on arvokasta. On selvää, että meillä pitää olla riittävän monipuolista koulutustarjontaa. Tätä selvitystyötä pitää jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. On olennaista, että koulutuksessa saadaan riittävät työelämätaidot, oli tutkintonimike sitten mikä tahansa. Näkisin, että koulutusta tulisi järjestää erityisesti toisella asteella, Parviainen sanoo.

Parviainen kertoo, että pyrkii hoitamaan yhteydenpitoa jäsenistöön viestimällä tekemisistään avoimesti. Hän kannustaa olemaan yhteydessä ja miettimään yhdessä, mitä asioille voidaan tehdä. 

– Meidän pitää lunastaa joka päivä uskottavuutemme uudelleen, että jäsenistö saa korkeatasoista koulutusta, tukea ja edunvalvontaa. Olen ollut kirjoittamassa lainsäädäntöä osin itsekin ja koen tuntevani sen maailman. Hämeenlinnan sijainti on hyvä, ja pääsen täältä kätevästi pääkaupunkiin hoitamaan asioita. Minulla on nyt ikään kuin kaksi hattua päässä, ja on kätevää, että voin yhdellä käyntikerralla hoitaa molempien tahojen asioita, hahmottelee Parviainen.

Parviainen on varma, että käydessään tapahtumissa, hän tulee kiinnittämään huomioita uusiin asioihin. Hän epäilee, että vastaisuudessa hän ei enää pelkästään koe tapahtumaa, vaan perehtyy teknisiin kysymyksiin: miten kaikki on saatu tehtyä.

– Kuntien ja tapahtuma-alan tulee tiivistää yhteistyötään. Hyvinvointialueet, avit ja muut yhteistyötahot voisivat tehdä selkeät käsikirjat ja ohjeistukset tapahtumajärjestämiseen. Nyt on useampia luukkuja ja sitä myöten tulee päällekkäisyyksiä ja turhaa byrokratiaa. Edunvalvonnan tietoisuutta kuntien ja kaupungin suuntaan on lisättävä, jotta kaupungit voivat toimia tapahtumien alustoina. Hyödyt kaupungeille ovat moninaiset, myös taloudellisesti, päättää Parviainen.

Tapahtumateollisuus ry edustaa 270:tä yritystä, jotka järjestävät esimerkiksi konsertteja tai tarjoavat tapahtumia tukevia palveluita. Vuonna 2020 perustetun yhdistyksen puheenjohtajana on tähän saakka toiminut Lahden entinen kaupunginjohtaja, nykyinen Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Tapahtumateollisuuden varapuheenjohtajana jatkaa Kalle Marttinen.

Ikä: 43 vuotta
Koulutus: Msc (FM), Medianomi AMK
Työura: Hämeenlinnan kaupunginjohtaja vuodesta 2021 alkaen, valtiosihteeri sisäministeriössä 2019-2021, kansanedustaja 2015-2019, Tampereen apulaispormestari 2011-2015. Aiemmin muun muassa yrittäjänä. Lisäksi useita luottamustoimia eri vuosina.
Perhe: Puoliso toimii yrittäjänä, kaksi alakouluikäistä lasta.
Asuinpaikka: Hämeenlinna
Harrastukset: pyöräily, kuntosali, musiikki, kirjallisuus, digipelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *