Musiikki kiinnostaa naisia, mutta ammatiksi siitä on yhä harvemmalle
Suomalaisen musiikkialan sukupuolijakauma muuttuu edelleen hyvin hitaasti. Naisten osuus tekijöistä, esittäjistä ja tuottajista kasvaa vain pieniä askelia vuodesta toiseen. Naisille maksetut tilitykset kasvavat kuitenkin suhteellisesti enemmän. Vaikka erot ovat yhä suuria, sekä Teoston että Gramexin tilastot osoittavat naisten näkyvyyden ja ansainnan suomalaisella musiikkialalla vahvistuvan.
Muutokset näkyvät hitaasti pitkän historian vuoksi. Sekä Teoston että Gramexin asiakkuus on voimassa eliniän. Iso osa molempien järjestöjen asiakkaista ei työskentele enää aktiivisesti, mutta heidän vaikutuksensa tilastossa säilyy.
Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura kertoo, että musiikkialan toimijat ovat työskennelleet viime vuosina aktiivisesti mielikuvien muuttamiseksi ja syrjinnän kitkemiseksi.
– On tärkeää huomata, että ero kaventuu vuosi vuodelta. Kehitys on hidasta, mutta se etenee oikeaan suuntaan. Haluamme, että jokainen musiikkialalle pyrkivä kokee alan olevan hänelle mahdollinen, Aura sanoo.
Naisten osuus on samansuuruinen kaikissa Pohjoismaissa ja myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa naisten osuus musiikin tekijöistä on 22 prosenttia ja Tanskassa 21 prosenttia. Tilanteen parantamiseksi onkin perustettu myös lukuisia globaaleja verkostoja, kuten pohjoismainen Female Songwrites Day, eurooppalainen Keychange tai globaali Shesaid.so, joissa myös suomalaiset toimijat ovat mukana.
Tuloerot tasoittumassa
Naisten osuus rahasta on edelleen vähäisempi kuin heidän osuutensa musiikin ammattilaisista. Viime vuonna Teoston musiikin tekijöille maksamista korvauksista 15,4 prosenttia tilitettiin naisille. Gramexin maksamissa esittäjien ja tuottajien korvauksissa tilanne on hieman parempi, sillä niistä 22,2 prosenttia tilitettiin naispuolisille muusikoille tai tuottajille. Molemmissa oli nousua, joka ylittää naisten suhteellisen osuuden kasvun.
– Tilastoissa on paljon historiallista painolastia, mutta kehitys näyttää, että naisten panos myös taloudellisessa mielessä ottaa selkeitä askelia eteenpäin, sanoo Gramexin viestintäpäällikkö Noora Marttila.
Erityisesti tietyt kanavat tuntuvat olevan naisille suosiollisia. Radiosoitosta maksettavista tekijänoikeuskorvauksista naisille kohdistui 21,6 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön edellisvuotta enemmän. Voimakkainta kasvu oli elävästä musiikista maksettavissa korvauksissa, jossa naisten osuus oli 17,9 prosenttia. Nousua oli viime vuodesta 1,6 prosenttiyksikköä. Digitaalisten kanavien online-alueella naisten osuus jää vain hieman yli kymmenesosaan kaikista tilityksistä.
Myös kovimpaan kärkeen yltäneitä naismenestyjiä on Teoston tilastojen mukaan aiempaa enemmän. Yli 20 000 euroa vuodessa ansaitsevassa ryhmässä naisten osuus oli 14,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 13,8 prosenttia. Hittibiisien kirjoittajissakin naisten osuus kasvaa. Sadan soitetuimman kappaleen tekijöissä naisia oli 16 prosenttia (15 prosenttia vuotta aiemmin).
Biisien määrät laskussa
Teosmäärät laskivat viime vuonna molemmilla sukupuolilla. Naispuolisilla säveltäjillä ja sanoittajilla on Teoston teosrekisterissä keskimäärin 5,7 teosta ja miehillä 8. Molempien luvut laskivat viime vuodesta 0,3:lla. Gramexiin ääniterekisteriin ilmoitetuissa kappaleissa naisilla oli keskimäärin 26,4 kappaletta, miehillä 55,6.
Vain noin joka kymmenes (9,6 prosenttia) kappaleista on sellaisia, joissa on tekijöinä pelkkiä naisia. Muusikoiden ja tuottajien joukossa puhtaat naistiimit ovat tätäkin harvinaisempia. Gramexin ääniteilmoituksissa vain 5 prosenttia biiseistä on sellaisia, joissa on mukana vain naisia.
Aiemmista yhdenvertaisuustutkimuksista tiedetään, ettei naisten vähäinen määrä musiikkialalla johdu kiinnostuksen puutteesta. Viime vuonna musiikin opiskelijoista 54 prosenttia oli naisia. Heitä oli eniten korkea-asteella ja ammattikorkeakouluissa, jossa naisten osuus oli 58 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa naisten osuus oli 47 prosenttia.
Minne naiset katoavat valmistumisensa jälkeen?
– Viime vuosien kulttuurileikkaukset sekä heikentynyt työllisyystilanne ovat vaikuttaneet siihen, että yhä harvemmalle musiikin opiskelijalle avautuu mahdollisuus tehdä musiikkia työkseen. Suomen kaltaisessa pienessä maassa meillä ei olisi varaa hukata sitä potentiaalia, joka korkeatasoisessa musiikkikoulutuksessamme on, toteaa Teoston Aura.
