Savonlinnan museohöyrylaivat mukaan Saimaan höyrylaivaregattaan Joensuuhun
Tulevana lauantaina 11.7. Joensuussa juhlitaan Suomen höyrypursiseuran vuotuista Saimaan höyrylaivojen kesäregattaa. Regatta kokoaa jälleen yhteen merkittävän edustuksen Saimaan historiallisista höyrylaivoista. Savonlinnan Riihisaaren museohöyrylaivastosta Joensuun regattaan osallistumaan lähtevät tervahöyry Mikko, luotsilaiva Saimaa ja höyryhinaaja Ahkera. Opetus- ja kulttuuriministeriö on juuri nostanut ”höyrypursien kunnostuksen ja käytön” Elävän kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Kyseessä on merkittävä osa Suomen historiaa ja vesiliikennehistoriaa, jonka säilyminen ja vaaliminen on poikkeuksellista kansainvälisestikin.
Tuleva lauantai on Saimaan höyrylaivakesän kohokohta, jolloin Suomen Höyrypursiseuran järjestämänä Joensuuhun kokoontuu parikymmentä Saimaan historiallista höyrylaivaa. Saimaan kesäregatta järjestetään vuosittain kiertävästi eri Saimaan kaupungeissa. Suomen Höyrypursiseura on 1968 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka tehtävänä on ylläpitää ja vaalia höyrylaivakulttuuria Suomessa. Seuran rekisterissä on 90 höyryalusta, joista vanhin on 1870 rakennettu hinaaja s/s Ahkera. Seuran laivoista valtaosa kuuluu Museoviraston Perinnelaivarekisteriin.
Viime vuonna 40 vuotta täyttänyt Riihisaari – Savonlinnan museo on Suomen museoista ainoa, jonka vastuualueina ovat sisävesiliikenne ja sisävesisaaristolaisuus. Museo on käsitellyt näitä teemoja menneinä vuosikymmeninä monipuolisesti ja menestyksekkäästi. Savonlinnan kaupungin ylläpitämä Riihisaari valittiin Vuoden höyrylaivavarustamoksi vuonna 2024 ja sitä ennen Vuoden museoksi vuonna 2023. Kesäregattaan tänäkin vuonna osallistuva Riihisaari – Savonlinnan museo on museona myös Suomen suurin höyrylaivavarustaja, joka ylläpitää ja vaalii museohöyrylaivoja ja niihin liittyvää kulttuuriperintöä. Savonlinnan museohöyrylaivojen osallistuminen kesäregattaan ja höyrylaivakulttuurin esitteleminen tapahtumassa juhlistaa tänä vuonna myös Savonlinnan Kulttuurin unelmavuosi -juhlavuotta. Tervahöyry Mikon kannella regattalauantaina soi jälleen myös blues, kun muusikko Ismo Haavisto kiipeää aluksen kannelle Joensuun matkustajasatamassa soittamaan juhlaväelle.
”Museohöyrylaivat ovat ydintoimintaamme ja ne liittyvät merkittävästi jopa museomme perustamiseen”, kertoo museonjohtaja Nikke Kaartinen. ”Ystäväyhdistyksemme Saimaan purjehdusmuseoyhdistys lahjoitti museolaivaksi kunnostetun höyrykuunari Salaman osaksi museomme kokoelmaa museon perustamisen yhteydessä 1980-luvun alussa. Museohöyrylaivasto on sittemmin kasvanut ja olemme onnistuneet vaalimaan tätä tärkeää kulttuuriperintöä alusten lisäksi myös toiminnallisesti, elävänä kulttuuriperintönä. Riihisaari Saimaan sydämessä, Olavinlinnan kansallismaisemassa on juuri oikea paikka tämän kulttuuriperinnön esittelemiselle. Teemoista riittää ammennettavaa ja olemme liittäneet osaksi höyrylaivoihin liittyvää museotoimintaamme myös museon oman bluesmusiikkifestivaalin, Riihisaari Bluesin.”
Riihisaaren museohöyrylaivastossa ovat esillä erilaiset Saimaan alustyypit: höyryhinaaja Ahkera (1870), höyrykuunari Salama (1874), luotsilaiva Saimaa (1893) ja maailman viimeinen aito puurunkoinen tervahöyry Mikko (1914). Lisäksi laivastoon kuuluu tällä hetkellä telakalla kunnostuksen alla oleva valkokylkinen matkustajalaiva Savonlinna (1904). Näistä Joensuun tämänvuotiseen höyrylaivaregattaan ovat osallistumassa s/s Ahkera, s/s Mikko ja s/s Saimaa. Tervahöyry Mikko on Savonlinnan museon omistuksessa oleva alus, Ahkeran omistaa oma perinneyhdistyksensä ja Saimaa on valtion omistama museolaiva, joka kuuluu Suomen merimuseon kokoelmiin. Halkokäyttöiset aidot höyrylaivat taittavat regattamatkaa ainakin kahden ajopäivän verran suuntaansa. Kaikki kolme museohöyrylaivaa ovat odotettuja ja arvostettuja osallistujia Saimaan regattatapahtumissa. Laivojen liikkumiseen ja ylläpitämiseen liittyy merkittävä määrä höyrylaivaosaamista ja kulttuuriperintöä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi hiljattain höyrypursien kunnostuksen ja käytön Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Esityksen Museovirastolle luetteloon lisäämisestä tekivät yhdessä Suomen Höyrypursiseura ry ja Riihisaari – Savonlinnan museo. Elävää kulttuuriperintöä tunnistetaan ja tallennetaan osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusta. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kootaan Suomessa harjoitettavia aineettoman kulttuuriperinnön muotoja, kuten käsityötaitoja, juhlia, esittäviä taiteita, luontoon liittyviä käytäntöjä ja ruokaperinteitä. Luettelo tekee näkyväksi elävää kulttuuriperintöä ja tukee sen säilymistä. Kansalliseen luetteloon lisäämisen myötä höyrylaivateemalla on mahdollisuus hakea myös Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
”Museohöyrylaivojen vaalimisen ja aktiivisesti ylläpidetyn toiminnan kautta meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus esitellä elävää, kelluvaa kulttuuriperintöämme”, kertoo museonjohtaja Nikke Kaartinen. ”Höyrylaivoissa, niiden historiassa ja koko tähän teemaan liittyvässä elävässä kulttuuriperinnössä meillä on käsissämme jotakin hyvin ainutlaatuista, joka puhuttelee ja kiinnostaa ihmisiä laajasti. Kyse ei ole pelkästään yksittäisistä aluksista, vaan kaikesta siitä, mitä näihin hienoihin höyrylaivoihin kytkeytyy ja tiivistyy: historiaa, tarinoita, perinnettä, taitoja, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Höyrylaivatapahtumien kautta voimme koko yhteisön voimin ja kanssa juhlia ja esitellä ihmisille laajasti kaikkea sitä, mitä tähän kulttuuriin liittyy.”
