Kansainväliset & Suomalaiset Suurmarkkinat toimivat hyvin

Viranomaisilta kehuja terveysturvallisesti toteutetuista markkinoista

Tapahtumavastaava Ari Kallas Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksesta on todella tyytyväinen Kansainvälisten & Suomalaisten Suurmarkkinoiden sisältöön ja ulkoiseen ilmeeseen. Lukuisten eri maiden ja maakuntien liput liehuvat iloisesti ja kansa täyttää markkina-alueen leveät käytävät. Joka paikassa on mitä erilaisimpia ruokaherkkuja. Kreikkalaisesta gyros -paikasta tulee ihana tuoksu, jättikokoinen saksalainen hiiligrilli tarjoilee mahtavia bratwursteja. Itävaltalainen Gerhard leipoo koko ajan lisää suussa sulavan hyviä bretzeleitä ja strudeleita. Italialaiset myyjät ”huutelevat” Mamma Mia, mitkä markkinat. Leenan lettukahvilassa väki viihtyy. Käsityöläiset esittelevät ylpeänä töitään. Taidemetallin upeat metallipatsaat, taidemaalarit ja käsityöläiset saavat ihmiset pysähtymään ja parhaassa tapauksessa pääsee seuraamaan taiteilijan itsensä työnäytöstä. Hätkähdyttävän upea on myös jättikokoinen hollantilaisen kukkakauppiaan osasto, jossa yhdistyvät upea valikoima ja todella edulliset hinnat.

Upea kokonaisuus

Mukana on yrittäjiä 25 eri maasta ja 15 Suomen eri maakunnasta erikoistuotteineen yhteensä yli 120 toinen toistaan upeampaa osastoa. Suurmarkkinoilla keskeisenä ideana onkin, että markkinoilla on myynnissä eri maiden ja maakuntien erikoistuotteita niin, että niiden valmistajat/kasvattajat ovat itse myymässä ja esittelemässä tuotteitaan. Luvassa onkin sisällöllisesti ja visuaalisesti upeita sekä elämyksellisiä osastoja. Myös toinen toistaan upeampia kansainvälisiä ruokaosastoja on runsaasti tarjoten syötävää jokaiseen makuun. Mukana on toki paljon muutakin kuin vain ruokaa eli esimerkiksi käsitöitä ja tekstiileitä on runsaasti tarjolla unohtamatta upeaa lasten tivolia.

Viranomaiset tyytyväisiä Suurmarkkinoiden terveysturvallisuuteen

Suurmarkkinoilla isot ”Terveenä tervetuloa markkinoille” kyltit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi turvaohjeineen tervehtivät heti porteilla jokaista alueelle tulijaa samoin kuin yleiset käsidesipisteet. Myös kaikilla kauppiailla on osastoissaan ilmaiset vapaasti yleisön käytössä olevat näkyvästi merkityt käsidesipisteet. Kaikki markkinoiden kauppiaat ja henkilökunta ovat joutuneet ennen kiertueen alkua käymään pakollisissa koronatestissä niin, että kukaan ei tietämättään tuo tautia tullessaan. Lisäksi useimmista maista on edelleen voimassa pakollinen karanteeni kaikille tulijoille testien välissä. Selkeä ohje on, että sairaana tai edes pienintäkään koronan oiretta tunteva henkilö ei tule markkinoille. Markkina-alueet on jaettu valvonnallisesti useisiin lohkoihin, joissa jokaisessa on omat järjestyksenvalvojat, toimitsijat, siistijät jne… Järjestäjät vetoavatkin terveeseen ”maalaisjärjen käyttöön” ja siihen, että jos järjestäjät, kauppiaat kuin asiakkaatkin tekevät yhdessä parhaansa, niin se mahdollistaa tapahtumien järjestämisen tulevaisuudessakin.

Lisätietoja, kiertueaikataulu ja varauslomakkeet
www.eurooppamarkkinat.fi tai puhelimitse 020 7498700.

 

Rauman Kansainväliset & Suomalaiset Suurmarkkinat 21.-24.7.2021 pidettiin perinteiseen tapaan osana Rauman Pitsiviikkoa. Suurmarkkinat kokosivatkin todella hyvin väkeä koko maakunnasta kokonaiskävijämäärän noustessa noin 40.000 kävijään.

Olennaista on, että lähes kaikki toimijat ovat liittyneet mukaan

Tapahtumateollisuus ry:n pj. Pekka Timonen:

Olennaista on, että lähes kaikki alan keskeisettoimijat ovat liittyneet mukaan


Kerrotko vapaamuotoisesti omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi/urastasi niin tapahtumaelinkeinossa kuin sen ulkopuolellakin.

Pekka Timonen

Tapahtumat ovat oikeastaan olleet tärkeä osa elämääni ihan lapsesta saakka. Isäni johti urheiluseuraa, joka järjesti suuria urheilutapahtumia. Itse ryhdyin järjestämään tapahtumia 1980-luvun lopulla. Urani varrella tehtävät ovat vaihdelleet, mutta tapahtumat ovat aina liittyneet niihin tiiviisti.

Olen muun muassa toiminut Helsingin kulttuurijohtajana, Kaapelitehtaan toimitusjohtajana ja järjestänyt eri rooleissa yritys-, kulttuuri- ja urheilutapahtumia. Kaikki huipentui siihen, kun vastasin valtioneuvoston kansliassa koko Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta (Suomi 100), niin kotimaassa ja ulkomailla.

Nykyään toimin Lahden kaupunginjohtajana. Perheeseeni kuuluu puoliso ja uusperheen kolme aikuista tytärtä.

Mitä ajattelit, kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Lähinnä hämmennyin. En usko, että kukaan ymmärsi silloin, kuinka rajuja ja pitkäaikaisia sen vaikutukset tulevat olemaan.

Miltä on tuntunut olla Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtajana keskellä pahinta koronakriisiä?

Yhtä aikaa palkitsevaa ja raskasta. Yhteisen järjestön ja yhteisen äänen tarve on varmasti käynyt kaikille selväksi. Moni yritys ja yrittäjä on joutunut valtaviin vaikeuksiin ilman omaa syytään. Samalla on ollut järkyttävää havaita, miten huonosti viranomaiset ja eri ministeriöiden viranhaltijat tuntevat tapahtuma-alaa.

Mitä puheenjohtajuus on Teiltä vaatinut/antanut?

Tapahtumateollisuudessa on onneksi erinomainen tiimi ja hallitus, ja puheenjohtaja voi keskittyä omaan tehtäväänsä. Puheenjohtajan ydintehtäviä on seurata tiiviisti alan tilannetta ja reagoida tarvittaessa, linjata järjestön kantoja, valmistella kokouksia, ohjata toimiston työtä sekä olla yhteydessä keskeisiin päättäjiin ja tärkeisiin sidosryhmiin. Puhelin ja WhatsApp ovat jokapäiväisessä käytössä. Aika usein puheenjohtajan tehtäviä hoidetaan iltaisin ja viikonloppuisin.
Olen myös oppinut paljon uutta ja saanut monia uusia ystäviä.

Mikä ovat Teistä tapahtumaelinkeinon kannalta tärkeimmät asiat hoidettaviksi kunhan akuutista koronakriisistä on selvitty?

Varmistaa, että tapahtumaelinkeino palaa mahdollisimman nopeasti sille kasvu-uralle, jolla se on ollut koko 2000-luvun ennen koronaa. Meidän tulee saada yhteiskunnassa se asema, joka meille oikeasti kuuluu: keskeinen kasvuala, joka tuottaa Suomelle työtä ja verotuloja. Valtion ja muiden toimijoiden tulee vihdoin ymmärtää kuinka laaja-alaista ja merkittävää tämä toiminta on ja tukea alan kehitystä kaikin tavoin.

Miten koette Tapahtumateollisuus ry:n pärjänneen tähän mennessä?

Aloitimme järjestönä tyhjästä reilu vuosi sitten. Tänään meitä kuunnellaan ja arvostetaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Se on minusta kova saavutus. Keskeinen tekijä tässä on ollut laaja ja uskottava jäsenistö. Hienoa, että oikeastaan lähes kaikki alan keskeiset toimijat ovat liittyneet mukaan.

Miten hyvin olette pystyneet yhdistämään päätyönne Lahden kaupunginjohtajana ja Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtajuuden?

Mielestäni aika hyvin. Se tietysti vaatii tarkkaa ajankäyttöä ja ennakkosuunnittelua. Samalla olen kokenut, että puheenjohtajana toimiminen on tuonut uutta sisältöä ja ajatuksia myös päätyöni hoitamiseen.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Mahdollisimman monenlaisissa tapahtumissa ja myös sellaisissa, jotka eivät ole minulle entuudestaan tuttuja. Minulle on tärkeää nähdä alan koko kirjo ja kuulla erilaisia ajatuksia.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Luotetaan tulevaisuuteen ja rakennetaan sitä yhdessä. Koronakriisi on varmasti rauhanajan pahin kriisi, jonka ala on Suomessa kohdannut. Yhdessä toimimalla voimme varmistaa, että elinkeino elpyy mahdollisimman laajasti ja nopeasti. Varmistetaan, että meitä ei enää koskaan jätetä yksin.

Ilovaari veti väkeä helteiseen Ilosaareen

Työntekijöiden löytäminen oli haasteellista Joensuun festivaalikesän epäviralliseen avaukseen.

Joensuun torin lämpömittarissa luki +37 astetta, kun kivenheiton päässä vietettiin kaupungin festivaalikesän epävirallisia avajaisia. Pielisjoen Ilosaaressa 10. heinäkuuta järjestetty varttuneemman väen rock-tapahtuma Ilovaari oli monille ensimmäinen kerta livemusiikin ääressä yli vuoteen.

Koronatilanteen vuoksi kävijämäärää oli laskettu sallitusta viidestä tuhannesta kolmeen tuhanteen. Muutama vuosi sitten uudistetun saaren puiden tarjoama varjo oli otettu tarkasti kävijöiden käyttöön.

Nurmeksesta tulleet Esa ja Pirkko Kortelainen sekä joensuulaiset Heli Saloranta ja Markus Ohtonen pitivät järjestelyjä hyvinä.

– Olen käynyt aikaisemmin täällä ja Ilosaarirockisssa. Kaikki on aina mennyt hyvin. Minulla on suuri luottamus järjestäjiin, Heli Saloranta sanoi.

Ilovaaria järjestää ravintola Kerubi, joka on myös Ilosaarirockia järjestävän Joensuun Popmuusikot Ry:n omistuksessa.

Turvavälit pysyivät ainakin alkuillasta hyvin myös lavan edustalla.
Lohkot hylättiin

Matka helteisiin juhliin oli monivaiheinen. Vuonna 2020 tapahtuma peruttiin muiden mukana, tosin vasta kesäkuussa.

Ilovaaria yritettiin järjestää syksyllä sisätiloissa Joensuu Areenassa. Muun muassa esiintyjien aikatauluista johtuen tapahtuma piti perua.

Syksyllä Kerubi ehti järjestää Lehtiä Ilosaaressa -opiskelijatapahtuman Joensuu Areenassa.

– Koronatilanne lähti eskaloitumaan juuri sillä viikolla. Tapahtumasta ei kuitenkaan tullut yhtään tartuntaa. Se sai meidät uskomaan, että voimme järjestää tapahtumia ilman riskiä, tuottaja Jarno Pitko sanoi.

Areenan tapahtumassa yleisö oli jaettu lohkoihin. Ilovaarissa ajatus hylättiin pian.

– Paikallinen terveysviranomainen on sitä mieltä, että jos on 500 ihmistä lohkossa, niin jäljittäminen on jo mahdotonta. Silloin mentäisiin joka tapauksella yleisluontoisella ilmoituksella.

Yleisö ilman maskeja

Koronaa Ilovaarissa torjuttiin muistuttamalla turvaväleistä ja pitämällä käsidesiä saatavilla. Henkilökunta käytti joko maskia tai visiiriä. Yleisöllekin maskin käyttöä suositeltiin, mutta ainakaan alkuillasta niitä ei juuri näkynyt.

– Se oli kyllä ihan odotettavissa tällaisella helteellä, Jarno Pitko sanoi.

Kävijöiden tavallista rock-festivaalia korkeammasta keski-iästä johtuen rokotuskattavuus lienee ollut hyvällä tasolla.

– Kyllä se helpottaa tapahtuman järjestämistä. Vaikka tauti lähtisikin leviämään, ei se todennäköisesti aiheuttaisi niin vakavia sairastumisia. Huomattavasti paremmalla mielellä olen tätä järjestänyt kuin syksyllä.

Työvoimasta pulaa

Tapahtuma- ja ravintola-aloilla on pelätty työvoimapulaa, kun ihmiset vaihtavat alaa epävarman tilanteen vuoksi. Nämä pelot kävivät osin toteen Ilovaaria järjestäessä.

– Meillä on ollut vaikeuksia löytää baari- ja rakennushenkilökuntaa. Nyt meillä oli ensimmäistä kertaa vuokrafirmasta työntekijöitä, Pitko sanoi.

Esiintyjälinja piti

Ilovaarirock järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Ajatuksena oli järjestää uudelleen 25 vuotta aikaisemmin järjestetty ensimmäinen Ilosaarirock samoilla esiintyjillä. Järjestövoimin järjestetty tapahtuma siirtyi Kerubin järjestettäväksi vuonna 2017. Nimi lyheni Ilovaariksi.

– Teimme samalla linjanmuutoksen. Ohjelmisto oli jäänyt 1960-70-luvuille. Halusimme nostalgian sijaan tuoda tapahtumaan musiikkia, joka soi edelleen tänä päivänä, Pitko sanoo.

Tänä vuonna esiintyjiä olivat muun muassa Edu Kettunen, 22-Pistepirkko ja J. Karjalainen.

Paikalle tuli myös ihmisiä, joille Ilovaari toimi peruttujen rock-festivaalien, kuten Ilosaarirockin korvikkeena. Loppuunmyydyn tapahtuman esiintyjiin ei kuitenkaan tehty muutoksia nuoremman väen miellyttämiseksi.

– Kyllä me pidettiin Ilovaarin linjasta kiinni. Haluttiin tehdä kohdeyleisön mukaan ja pitää oma linja.

Tunnelman perässä

Joensuulainen Virpi Pylkkönen kertoi tulleensa paikalle puhtaasti tunnelman perässä. Aikaisempi festivaalikokemus oli vuoden 2019 Ilosaarirockista.

Pylkkönen kertoo pohtineensa osallistumista, kun viikolla ennen tapahtumaa Suomen koronatartunnat olivat lähteneet hienoiseen nousuun.

– Päätin kuitenkin tulla. Toistaiseksi kaikki ovat kunnioittaneet turvavälejä. Ainahan myös omalla käytöksellään voi vaikuttaa asiaan, hän sanoi.

Check! on turvallisten tapahtumien tunnus

Tapahtumateollisuus lanseerasi kesäkuun alussa Check-merkin turvallisten tapahtumien tunnukseksi. Merkin ovat ottaneet käyttöön jo lähes 200 yksittäistä tapahtumaa sekä useat tapahtumatalot ympäri Suomea. Check-merkin voi ladata käyttöönsä tapahtumajärjestäjä, joka sitoutuu toimimaan merkkiin liitetyn check-listan mukaisesti. Lisäksi tapahtuma voi liittyä Check-merkin kotisivuilta löytyvälle turvallisten tapahtumien listalle. Tapahtumateollisuuden jäsenille tapahtuman listaaminen on veloitukseton jäsenetu.

Check-merkki

Check-merkki kertoo siitä, että tapahtuma tai tapahtumapaikka on sitoutunut huolehtimaan turvallisuudesta kattavasti, noudattaen voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Koronaepidemian aikana terveysturvallisuuden merkitys tapahtumissa on korostunut. Samanaikaisesti vastuulliset tapahtumajärjestäjät huolehtivat myös monista muista turvallisuuteen vaikuttavista asioista – kuten ovat aina tähänkin saakka tehneet.

Check-merkin käyttöön liittyvä erillinen turvallisuustoimenpiteiden lista sisältää esimerkiksi tapahtumapaikan, kaluston, tekniikan, yleisöjen ja elintarvikkeiden turvallisuudessa huomioitavia asioita. Merkkiä käyttävät tapahtumat ja tapahtumapaikat ovat sitoutuneet tekemään työtään osaavan turvallisuusorganisaation voimin ja hyvässä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Tapahtumien toteuttamiseen liittyy aina myös useita erilaisia lupia ja myös nämä siis hoidetaan Check-merkkiä käyttävissä tapahtumissa kuntoon ammattitaidolla.

Ammattilaisten kanssa turvallisia, sujuvia ja viihtyisiä tapahtumia

Tapahtuma-alan vastuulliset ammattilaiset ovat asettaneet turvallisuuden aina etusijalle. Check-merkillä myös tätä ammattitaitoa halutaan tehdä näkyväksi. Turvallisessa tapahtumassa yleisöt ja osallistujat voivat olla huoletta – siis viihtyä ja luottaa siihen, että asiat sujuvat. Valitsemalla check-merkkiä käyttävät tapahtuma-alan ammattilaiset palvelukseen asiakkaat voivat nukkua itse yönsä huoletta ja nauttia valmiista lopputuloksesta.

Tapahtumateollisuus kannustaa kaikkia tapahtumajärjestäjiä myös itse viestimään turvallisuudesta ja siihen liittyvistä käytänteistä avoimesti yleisöille. Check-lista toimii hyvänä pohjana myös tähän ja jokainen tapahtuma voi listan mukaisten otsikoiden alla kertoa tarkemmin omista turvallisuuskäytänteistään. Turvallisuuden merkitys yleisön viihtyvyyden vahvistajana ja yhtenä kilpailutekijänä tapahtumien välillä on ollut kasvussa jo pitkään, koronaepidemia tulee vain vahvistamaan tätä kehitystä. On myös jo selvää, että osa terveysturvallisuuskäytänteistä jää tapahtumien käyttöön pysyvästi, mikä lisää tapahtumien turvallisuutta ja viihtyvyyttä entisestään.

Lisätietoa Check-merkistä sekä listan turvallisista tapahtumista ja tapahtumapaikoista löytyy osoitteesta www.turvallisettapahtumat.fi. Merkin avulla myös yleisöjen ja tapahtumia järjestävien asiakkaiden on helppoa tunnistaa turvallisuuteen kattavasti sitoutuneet toimijat.

#turvallisettapahtumat

Elinkeinoministeri Mika Lintilän terveiset tapahtumaelinkeinolle

JÄRJESTÄYTYKÄÄ! ALAN MERKITYS TULEE JATKOSSA ENTISESTÄÄN KASVAMAAN

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Kerrotko vapaamuotoisesti ja ytimekkäästi omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi niin politiikassa kuin sen ulkopuolellakin.

Olen kotoisin Toholammelta Keski-Pohjanmaalta. Politiikkaan lähdin 1996 kunnallisvaaleissa. Kansanedustajana olen työskennellyt vuodesta 1999 alkaen ja elinkeinoministerinä olin jo Juha Sipilän hallituksessa. Koulutukseltani olen hallintotieteiden kandidaatti ja ennen poliittista uraa olin Pouttu Oy:llä talouspäällikkönä. Olen naimisissa ja minulla on kaksi jo aikuista tytärtä. Perheestäni sen verran, että myös isäni oli kansanedustajana vuosina 1962-1972 eli yhteisten asioiden hoitaminen on tullut tutuksi pienestä pitäen.

Mitä ajattelit, kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Aluksi kummastelin Kiinasta kantautuvia tietoja, mutta nopeasti vallan otti kriisitietoisuus ja pelko. Olin 11.2.2020 Dubaissa tapaamassa Arabiemiraattien ministerikollegaa, joka kysyi tapaamisessa minulta Suomen koronastrategiasta, jota tuolloin ei vielä ollut olemassakaan. Heti palattuani matkalta työ- ja elinkeinoministeriöön perustettiin koronaseurantaryhmä ensimmäisenä ministeriönä kartoittamaan taudin vaikutuksia Suomeen. 6.3.2020 olin New Yorkissa viimeisellä työmatkalla, kun viikko eteenpäin Suomea jo suljettiin vauhdilla.

Miltä on tuntunut kantaa vaativaa elinkeinoministerin pestiä keskellä pahaa korona- ja talouskriisiä?

Harvinaisen epäkiitollinen pesti, jossa turpaan tulee joka puolelta eikä kiitoksia juuri heru. Jos ei muuta niin ainakin nahka kovettuu. Eniten harmittaa, että korona-asioiden hoito on vienyt todella paljon aikaa ja resursseja kaikelta muulta kehitystyöltä.

Miten hyvin olet ehtinyt perehtyä suomalaiseen tapahtumaelinkeinoon?

Minulla oli mielestäni jo lähtökohtaisesti melko hyvä käsitys, mutta tapahtumateollisuuden rakenteeseen olen syvemmin perehtynyt vasta viime aikoina. Esimerkiksi yritysvierailu Akun tehtaalla oli silmiä aukaiseva ja selvensi monia asioita minulle. Tapahtumateollisuuden viimeaikainen järjestäytyminen on ollut ehdottoman tärkeää. Tapahtumateollisuuden kokonaisuus on selvitettävä yhdessä elinkeinon edustajien, TEM:n, OKM:n ja verottajan kanssa. Alan yhtenäinen ääni on tässä keskeinen.

Miksi valtion kustannustuet ovat huomioineet niin huonosti tapahtumaelinkeinon toimijat Kustannustuki 1. kriteerit olivat täysin pielessä alamme toimijoiden kannalta. Kustannustuki 2. ja 3. huomioivat hieman paremmin, mutta edelleen huonosti.

Kriisin alkuvaiheessa ei ollut valmiina mitään tukimuotoa, joka olisi soveltunut sellaisenaan koronasta kärsineiden yritysten tukemiseen. Joillain oli käsittämätön ajatus, että valtio vain lähettää vastikkeetonta rahaa. Oli pakko tehdä lainsäädäntöä pikavauhtia. Nopein apu saatiin Business Finlandin kautta kanavoidusta tuesta. Ensimmäistä kustannustukea tehdessä kriteerit olivat vielä hakusessa ja oli vaikea hahmottaa, mitä mikin kriteeri oikeasti merkitsisi rahassa. Kustannustuki kaksi ja kolme ovat huomioineet jo paljon paremmin yritysten tilanteita. Voidaan sanoa, että ollaan opittu kantapään kautta.

Miksi tapahtumaelinkeino ei ole saanut omaa kustannustukea kuten esimerkiksi ravintolat? Asiallisia ehdotuksia ovat esittäneet niin Tapahtumateollisuus ry kuin monet muutkin alamme toimijat. Nyt tukea ovat saaneet lähinnä kulttuuritapahtumat ja urheilu?

Tapahtumaelinkeinon ”oman” tuen saamista on tehokkaasti estänyt jako, jossa kulttuuri- ja taidepuolen tuet kuuluvat OKM:n alle ja yritysten tuet taas TEM:n alle. Vasta takuutuki on tapahtumaelinkeinon ”oma” tuki.

Suomi on ollut EU-alueen pienimpiä koronatukien maksajia! Miksi? Verrattuna vaikka Saksaan ero on kuin yöllä ja päivällä? Tapahtumaelinkeinoon kohdentuu Saksassa seitsemän eri tukea ja minimikorvaus pienille ns. freelancer-toimijoillekin on 1000 e/kk.

Minulla ei ole tietoa Saksan tuista ja käytännöistä.

Miten suhtaudutte tapahtumajärjestäjien tappiotakuisiin nykytilanteessa? Selkeästi ollaan tilanteessa, jossa asian käsittely on kestänyt liian kauan ja tarvittavaa positiivista vipuvartta ei ole syntynyt. Kesän suuria tapahtumia on jo peruttu todella runsaasti.

1.6.2021 alkaen laki on voimassa ja useimmat tapahtumajärjestäjät ovat oikeutettuja takuutuen piiriin. Lain valmistelu kesti yllättävän kauan ja siihen liittyi monia lakiteknisiä ongelmia. Takuutukeen on budjetoituna 200 miljoonaa euroa, joten sen rahoitus pitäisi olla riittävä.

Miten suhtaudutte markkinakaupan ja vastaavien kaupallisten myyntitapahtumien sallimiseen ulkotiloissa tiukasti THL:n ja OKM:n ohjeita noudattaen? Nykyisessä tilanteessa kaupan isot kiinteät toimijat takovat ennätystuloksia, kun taas noin 12.000 markkina- ja tapahtumamyynnin jakelukanavakseen valinnutta pääosin mikro- ja PK-yrittäjää taistelee olemassaolostaan samoin kuin noin 800 markkinajärjestäjää. Nykyinen signaali on, että sisäkauppakeskukset ja jättimarketit ovat turvallisia, kun taas huomattavasti tiukemmilla turvatoimilla järjestettävät ulkomarkkinat ovat turvattomia. Tilastoja ja faktoja katsoessa pitäisi olla toisin päin? Markkinat ovat ulkoilmakauppakeskus, jonka muodostavat useat pienet kauppiaat yhdessä.

Rajoitusten kohdentumisessa ja rajoitusten purkamisessa on lainsäädännöstä johtuvia ristiriitaisuuksia. Lainsäädäntöä on pakko kehittää niin, että tulevaisuudessa ei kävisi vastaavasti. Tässäkin on tärkeää tehtävää tapahtumateollisuuden edustajille, jotta ongelmakohdat osataan tunnistaa ja niihin pystytään ajoissa vaikuttamaan sekä korjaamaan niitä.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Olen aina pitänyt tapahtumista. Kaustisten kansanmusiikkifestivaali on jokavuotinen ykköskohde ja niin nytkin. Konsertteihin olen kaivannut kovasti. Lisäksi minulla on vahva urheilutausta ja käyn mielelläni muun muassa raveissa ja jalkapallo-otteluissa.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Järjestäytykää kunnolla tapahtumaelinkeinossa! Se on ehdoton edellytys alalle tärkeiden asioiden edistämiseksi. Elinkeinoministeriössä ymmärretään hyvin, että luovien alojen merkitys tulee jatkossa entisestään kasvamaan.

Matkanvarrella tästä on jäänyt mieleenpainuvia ja hauskoja muistoja. Pohjoismailla on yhteinen lähetystökompleksi Berliinissä. Siellä on vieraillut kuninkaallisia ja presidenttejä, mutta suurimmat väkijoukot on saanut liikkeelle HIM ja Ville Valo. Kaikki paikat olivat täynnä ihmisiä heidän vieraillessaan lähetystössä. Toinen vastaava muisto on Suomen EU-puheenjohtajakaudelta, jolloin isännöimme Helsingissä EU:n valtiovarainministerien ja keskuspankkien johtajien kokousta. Illallisen huipensi Apocalyptican konsertti. Yllättävän monet olivat vilpittömän ihastuneita ja laittoivat kännyköillään kuvaa lapsilleen, joiden mielestä heidän paikkansa olisi ollut konsertissa eikä isien ja äitien. Tapahtumilla on siis aitoa merkitystä myös viennin kehittymiselle.

BM GRUPA – Monipuolinen valikoima liikuteltavia myyntitilaratkaisuja

TMK Vaunukeskukselle uusi mielenkiintoinen edustus

BM GRUPA – Monipuolinen valikoima liikuteltavia myyntitilaratkaisuja

BM GRUPA on yksi Euroopan johtavista myyntivaunujen ja liikuteltavien myyntitilojen valmistajista. Laajassa valikoimassa mm. erittäin suositut Retro-myyntivaunut ja -kontit, Vintage-malliston liikuteltavat myyntiosastot, myyntiosastot sisä- ja ulkotiloihin, amerikkalaistyyppiset Hot Dog-vaunut, Piaggio pohjaiset myyntitilaratkaisut, polkupyöräpohjaiset Green Line myyntitilaratkaisut sekä mitä erilaisimmat paviljongit ja myyntikontit.

BM GRUPA on toiminut vuodesta 1982. Vahva kokemus ja laaja kontaktiverkosto ympäri maailmaa mahdollistavat laadukkaat tuotteet ja hyvän palvelun asiakkaillemme. Kaikki myyntivaunumme ja myyntitilaratkaisumme valmistetaan Euroopan unionin direktiivien (TÜV, CE) mukaisesti. Myös kaikki hygieniaratkaisumme ovat eurooppalaisten standardien mukaisia ja niiden käyttöönotto on helppoa ja turvallista.

BM GRUPAN laaja mallisto on rohkean innovatiivinen ja tarjoaa näyttäviä toteutuksia mitä moninaisimpiin tarkoituksiin. Mallistosta löytyvät mm:

  • Retro-myyntivaunut
  • Retro-containerit
  • Retro –vankkurit
  • Retro -myyntiautot
  • Vintage -standit
  • Myyntiosastot sisä- ja ulkotiloihin
  • Piaggio-pohjaiset myyntitilaratkaisut
  • Polkupyöräpohjaiset myyntitilaratkaisut
  • Jäätelövaunut
  • Hot Dog-vaunut
  • Paviljongit ja containerit
  • Modern-linen futuristiset myyntivaunut
  • Yksilölliset ratkaisut vanhoista klassikkoautoista tai -vaunuista

Suomessa TMK Vaunukeskus tarjoaa asiantuntemuksella ja yksinoikeudella koko BM GRUPAN laajan malliston kaikille kiinnostuneille. BM Grupan tuotteet löytyvät osoitteesta www.vaunukeskus.fi – Sivuja rakennetaan koko ajan ja ne täydentyvät lähitulevaisuudessa. TMK Vaunukeskuksen kalustomyynnissä kiinnostuneita palvelevat Ari Kallas 020 7498711 ja Mari Rahkola 010 5260424.

Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen

Ulkotapahtumissa tarttumisriski maskia käyttäen minimaalisen pieni

Tapahtumaviestillä on kunnia esitellä lukijoilleen Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tarja Sironen, joka on erikoistunut uhkaaviin infektiotauteihin. Hänellä on poikkeuksellisen painavaa sanottavaa ja faktatietoa, jonka soisi myös päättäjien huomioivan päätettäessä tulevista tapahtumia koskevista rajoituksista.

Hyödyllistä tutkimusta

Tarja Sironen kertoo olevansa kotoisin Saarijärveltä. Biologiksi hän on opiskellut Jyväskylässä ja tehnyt sen jälkeen pitkän uran Helsingin yliopistolla yhtenä maamme johtavista virologeista. Hän on tutkinut zoonooseja yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja tiedostanut hyvin, että pandemian riski on aina olemassa. Olennaista on ollutkin havaita nyt koronapandemian seurauksena, että tutkimustyöstä on ollut olennaista ja suoraa hyötyä siinä, miten viruksia voidaan ehkäistä.

Tarja Sironen
Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen

Koronavirus oli ovelampi

Kun Tarja Sironen kuuli ensimmäisen kerran Kiinan Koronatartunnoista, oli ensimmäisenä ajatuksena, että onpa todella mielenkiintoista, ja että kiinalaiset saavat varmasti taudin hallintaan, eikä siitä ole vaaraa kuin korkeintaan Kiinassa vieraileville matkailijoille. Toisin kuitenkin kävi ja kauhuskenaario pandemiasta toteutui! Kysyttäessä mikä meni vikaan, vastaa Tarja yksiselitteisesti, että koronavirus oli ovelampi kuin kukaan osasi uskoa. Erityisesti koronan salakavaluus ja oireettomien tartuttajien ilmeneminen yllättivät kaikki ja tauti pääsi laajasti leviämään. Koronaviruksen takia on virologian kirjat kirjoitettava uusiksi, sillä siitä on ollut niin paljon opittavaa. Erityisesti ilmalevitteisyys ja se miten elimistö käyttäytyy koronaan sairastuttua, ovat olleet jotain aivan uutta.

Virusvariantit normaaleja ilmiöitä

Tarja Sirosen mukaan on täysin normaalia, että virukset muuntuvat koko ajan. Näin ne pyrkivät muuntumaan tavalla, jotta elimistön vasta-aineet eivät sitä tunnistaisi. Esimerkiksi paljon huomiota saanut ns. Brittivariantti tarttuu tehokkaammin, tarraa tehokkaasti elimistöön ja lisääntyy helpommin. Pääasia on kuitenkin, että rokotteet tehoavat myös variantteihin ja pääosa sairastuneista on lieväoireisia. Tarja Sirosen mukaan on todennäköistä, että koronasta ei koskaan päästä kokonaan eroon, vaan se todennäköisesti muuttuu lievemmäksi. Se on viruksen etu.

Rokotteet vievät pois pandemiasta

Tarja Sirosen mukaan on mieletön tieteen voitto, että alle vuodessa on saatu toimivia rokotteita käyttöön. Rokotteet ovat turvallisia ja vievät meidät pois pandemiasta normaaliin elämään. Nyt näyttäisi siltä, että Suomessa yli 16-vuotiaat saadaan rokotettua ainakin kertaalleen kesä-heinäkuun aikana. Tiedot maailmalta osoittavat, että tapausmäärät ovat tippuneet radikaalisti, kun puolet yli 16-vuotiaista ja riskiryhmät on saatu rokotettua. Laumaimmuniteetti alkaa tällöin toimia.

Ulkona tartuntoja ei käytännössä ole

Tarja Sirosella on heittää vankkaa tutkimustietoa, jonka soisi päättäjienkin lukevan huolella päättäessään ulkotapahtumien rajoitusten jatkosta. Tutkimustulosten mukaan ilman turvatoimiakin tarttumisriski on ulkona 20 kertaa pienempi kuin sisällä. Turvatoimia noudatten ja erityisesti maskia käyttäen ulkona ei käytännössä ole tarttumisriskiä! Tartuntojen osalta altistusaika on ratkaisevan tärkeä. Niinpä esimerkiksi markkinoilla, joissa ihmiset liikkuvat osastolta toiselle, on hyvinkin turvallista ja selvästi turvallisempaa kuin vaikka sisäkauppakeskuksissa, jotka ovat olleet avoinna koko pandemian ajan. Ulkotapahtumissa ei ole ollut yhtään ns. superlevittäjää, vaan ne on kaikki kohdennettavissa sisätiloihin, ja siihen, että ollaan oltu pitkään samassa tilassa kuten esimerkiksi illanistujaisissa tai vastaavissa tilanteissa. Sirosen mielestä parhain tapa suojautua virukselta on käyttää aina maskia. Maskia käyttäen voitaisiin pikku hiljaa avata myös muun muassa sisäkonsertteja, messuhalleja ja elokuvateattereita.

Koronatestit ovat luotettavia

Sironen kiittelee nykyisiä koronatestejä luotettaviksi. Kaksi negatiivista koronatestitulosta vähintään 72 tunnin välein varmistaa maahan tulijoidenkin terveydentilan luotettavasti. Muutenkin Suomessa koronatestaus on hyvällä mallilla ja hyvin hoidettu.

Rock-festarit kutsuvat heti, kun mahdollista

Tarja Sironen nauraa, että hänellä työn vastapainona ovat rock ja juuri live-konsertit. Tarjan perheeseen kuuluu aviomies, 18-vuotias poika ja 16-vuotias tyttö, jotka kaikki ovat rock-henkisiä. Ei siis ihme, että Sirostenkin perheessä toivotaan, että kesällä päästäisiin taas live-keikoille. Edellisen kerran kaikki olivat viime elokuussa Joensuussa Rock in the City-festivaaleilla, jonka terveysturvallisuuskäytännöistä Tarja Sironen antaa hyvän arvosanan.

Tarja Sironen muistuttaa kaikkia noudattamaan terveysturvallisuusohjeita ja erityisesti maskia tämän hetkisessä tilanteessa. Oikein toimimalla pandemia on pian ohi ja pääsemme nauttimaan lähes normaalista elämästä, vaikka toivottavasti muistaen koronapandemian opetukset. Tänä vuonna kannattaa myös suosia kotimaanmatkailua, sillä muualla maailmassa koronatilanne on useimmissa maissa huomattavasti Suomea heikompi.

Teksti: Ari Kallas Kuva Helena Hiltunen / Helsingin yliopisto

TMK:n kalustomyynnille uusi mielenkiintoinen edustus

ESSELMANN – kylmä- ja pakkasvaunut sekä anniskeluperävaunut

Helmut Esselmann GmbH & Co. KG – tarjoaa saksalaista laatua pitkällä kokemuksella. Helmut Esselmann perusti autonkoritehtaansa jo vuonna 1949. Yrityksen menestyksen kulmakivenä ovat kuitenkin olleet anniskeluvaunut, joita on rakennettu vuodesta 1967 alkaen. Näissä Esselmann on koko maailman johtava asiantuntija ja toteuttaja. Myös Esselmannin kylmäperävaunut ovat saavuttaneet suuren suosion. TMK Vaunukeskus on Esselmannin virallinen edustaja ja maahantuoja Suomessa. Tarjoammekin käyttöönne Esselmannin ainutlaatuisen osaamisen ja upeat tekniset innovaatiot!

ESSELMANN – kylmä- ja pakkas-vaunut sekä anniskeluperävaunut

Laaja valikoima kylmäperävaunuja

Esselmannin kylmäkuljetusperävaunuissa on ensiluokkainen hinta-laatusuhde ja laaja valikoima erilaisia korivaihtoehtoja ja kokoja – kompaktista FT1: stä, jonka kokonaispaino on 750 kg, 18 tonnin kylmäkonttiin. Esselmannin tehokkaan TROPIC- jäähdytysjärjestelmän ansiosta kylmäkorit saavat paremman suorituskyvyn ja luotettavan toiminnan korkeissakin ulkolämpötiloissa. Esselmann-kylmävaunut ja kylmätekniikka valmistetaan ja kootaan yrityksen omissa tehtaissa.

FT-sarjan kylmäkorit täyttävät korkeimmatkin laatuvaatimukset ja tarjoavat erinomaisen hinta-laatusuhteen. FT-sarja vakuuttaa ensiluokkaisella ammattitaidolla ja korkealaatuisten materiaalien ja komponenttien käytöllä. Kuumasinkitty runko, AL-KO-akselit ja vetopää sekä ruostumattomasta teräksestä valmistettu takaporttaali takaavat kestävän ja tukevan perävaunun. FePur®-isotermisen rakenteen ja ESSELMANN SPLITCHILL® -jäähdytyksen ansiosta FT-sarja on optimaalisesti eristetty ja hyvin jäähdytetty myös korkeissa lämpötiloissa. Tietenkin FT-sarjan vaunut voidaan toteuttaa myös yksilöllisesti tarpeidenne mukaan laajalla valikoimalla lisävarusteita.

Maailman parhaat anniskeluvaunut

Tarvitsetko baarivaunun, joka on räätälöity täysin sinun tarpeisiisi? Sellaisen, jonka laadukkuuden ja toimivuuden voit havaita vielä vuosienkin kovan käytön jälkeen. Esselmannin anniskeluvaunut ovat toimivia, laadukkaita ja kestäviä. Kaikki yksityiskohdat on mietitty loppuun saakka. Upea visuaalinen ulkonäkö houkuttaa asiakkaita ja laadukkaat ratkaisut nopeuttavat anniskelua ja helpottavat työtäsi. Jos kiinnostuit, niin kysy lisää. Meillä on mitä etsit ja palvelemme sinua mielellämme! Nämä anniskeluvaunut mullistavat taatusti tapahtumien anniskelua niin ulkoterasseilla kuin tapahtumissakin.

Esselmannin tuotteet löytyvät jatkossa osoitteesta www.vaunukeskus.fi. Sivuja rakennetaan parhaillaan ja ne täydentyvät koko ajan. Kalustomyynnistä kiinnostuneita palvelevat Ari Kallas 020 7498711 tai Mari Rahkola 010 5260424.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen: ” Yhteiskunnan on tuettava tapahtumaelinkeinoa riittävästi siihen asti kunnes tilanne normalisoituu”

Kerrotko vapaamuotoisesti ja ytimekkäästi omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi niin professorina kuin terveysturvallisuusjohtajana. Kerro myös mitä harrastat ja mikä on vastapainoa työllesi?

Hei, olen taustaltani luonnontieteiliMika Salminenjä ja tehnyt väitöskirjani Virologian alalta. Urani alkuaikoina tein perustutkimusta sekä suomessa että USA:ssa, erityisesti virusten muuntelun ja evoluution parissa. Vietin pari hyvin tieteellisesti tuotteliasta vuotta USAssa Washington DC:n alueella. Tätä kautta ohjauduin tutkimaan mm. itäisen Euroopan HIV- ja hepatiittiepidemioita yhteistyössä sekä venäläisten että baltialaisten kollegoiden kanssa sekä EU-tutkimusverkostoissa. Tämä herätti kiinnostuksen kansanterveystyöhön ja epidemiologiaan johon sitten hankin lisäkoulutusta erikseen. Myös suomessa tein paljon yhteistyötä erilaisten haavoittuvien ryhmien parissa ja järjestöjen kanssa. Vuonna 2009-2012 toimin Euroopan tautikeskuksessa ECDC:ssä jossa johdin paria yksikköä ja olin myös sikainfluenssapandemian aikana kriisipäällikkönä. Vuodesta 2013 olen toiminut THL:ssä Terveysturvallisuusosaston johtajana ja oman toimen ohessa valmiusjohtajana. Olen pitänyt perheeni erossa julkisuudesta joten siitä ei sen enempää.

Harrastuksiin kuuluu kesällä mökkeily ja veneily läheisten kanssa ja pikkunikkarointi (joskus vähän isompiakin projekteja tulee aloitettua), talvella hiihto kun mahdollista täällä etelässä, vaihdoin vapaalle jo 15 v sitten. Ympäri vuoden myös pyöräily, nastat ovat olleet alla jo 2 vuotta. Korona-ajan vastapainona on lukeminen, ja uutena harrastuksen tullut parvekeviljely. Kurkun taimet ovat jo hyvässä vauhdissa.

Mitä ajattelit kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Ensimmäinen havainto oli vain WHO:n tieto rypäästä epätavallisia keuhkokuumeita Kiinasta. Kun Tammikuun alussa selvisi että kyseessä on koronavirus, aavistelin pahaa mutta toivoin että Kiina saa sen sammutettua niin kuin ennenkin on onnistunut. Olin mukana jo vuonna 2003 kun ensimmäinen SARS-kriisi iski.

Miltä on tuntunut antaa ”kasvot” maamme lukuisille koronainfoille johtavana terveysturvallisuuden asiantuntijana?
Kuuluu työn kuvaan ja sitä varten on toki vuosikaudet harjoiteltu tällaisessa tehtävässä. Harvalle se kuitenkaan eteen oikeasti tulee joten aika erikoiseltahan tuo on tuntunut.

Olet oman alasi ehdoton asiantuntija. Miten hyvin olet perehtynyt suomalaiseen tapahtumaelinkeinoon?

En alaa sen paremmin tuntenut ennen pandemiaa kuin kuka tahansa rivikansalainen. Nyt olen yhteistöiden kautta toki oppinut paljon alan erityisyydestä ja myös haavoittuvuudesta näinä aikoina. Kevyttä perspektiiviä musiikkisektoriin sain kun kävin valtakunnallisen maapuolustuskurssin ja siellä oli kurssikaverina Toni Wirtanen, joka onkin mainio tyyppi.

Miksi koronarajoituksista ja suosituksista tiedottamisesta on muodostunut niin sekava ja runsaasti epätietoisuutta aiheuttava lopputulos?

Rajoituksia on jouduttu ottamaan käyttöön vähitellen ja eri aikoina eri alueilla. Se on tärkeää koska niitä ei saa tai pidä turhan päiten käyttää koska haitat ovat isoja. Päätökset tehdään alueellisesti ja paikallisesti.

Ei ole ihme että niiden kanssa perässä pysyminen on vaikeaa, kun samoista asioista puhuvat välillä ministerit, välillä kansalliset viranomaiset ja välillä paikalliset viranomaiset.

Suomessa on hajautettu hallinto joka on hyvä normaaliaikoina mutta aika haastavaa hallita erityistilanteissa.

Miten uskotte rokotusten edistyvän tulevina kuukausina?

Nyt on kolmessa kuukaudessa rokotettu 1 miljoona väestöä. Rokotteita saadaan (jos kaikki menee hyvin) kohta entistä enemmän joten kesäkuun lopulla on mahdollista että kaikki korkeassa riskissä olevat ja merkittävä osa aikuisväestöstä on rokotettu ainakin kerran.

Minkälaista on uusi normaali kun pahin pandemiavaihe on selätetty? Mitkä rajoitukset tai suositukset jäävät pysyviksi ja osaksi ihmisten arkea tulevinakin vuosina?

Vielä tuleva syksy ja ensi vuosikin ovat osin hieman erilaisia kuin normaali. Matkailu ei ihan heti palaa normaaliksi koska osassa maailmaa ei ole kaikkia voitu rokottaa. Rokotteita ei vaan riitä kaikille tarpeeksi nopeasti. Varmasti EU:n alueella voidaan aika normaaliin palata, elleivät sitten virusmuunnokset aiheuta jotain ikäviä yllätyksiä.

Uskon että lentäessä ja ehkä muutoinkin maskinkäyttö säilyy aika pitkään ja samoin matkailussa rokotus- ja testitodistukset ja osin rajatestaus samoin. Toivottavasti käsihygienian taso kohenee pysyvästi ja sitä kautta saadaan paljon hyvää aikaan.

Voi olla että koronarokotuksista tulee influenssan kaltaisia eli ainakin riskiryhmille tarjotaan uusia rokotuksia syksyn koittaessa. Virus nimittäin tuskin maailmasta katoaa vaan muuttuu kausittain esiintyväksi. Sen vaikutus kuitenkin vähenee huomattavasti lievemmäksi.

Paljon opittavaa on varautumisessa, mutta se on lähinnä viranomaisten murhe, eikä vaikuttane ihmisten elämään juurikaan.

Miten suhtaudutte markkinakaupan ja vastaavien kaupallisten myyntitapahtumien sallimiseen ulkotiloissa tiukasti THL:n ja OKM:n ohjeita noudattaen? Nykyisessä tilanteessa kaupan isot kiinteät toimijat takovat ennätystuloksia kun taas noin 12.000 markkina- ja tapahtumamyynnin jakelukanavakseen valinnutta pääosin mikro- ja PK -yrittäjää taistelee olemassaolostaan samoin kuin noin 800 markkinajärjestäjää. Nykyinen signaali on että sisäkauppakeskukset ja jättimarketit ovat turvallisia kun taas huomattavasti tiukemmilla turvatoimilla järjestettävät ulkomarkkinat ovat turvattomia. Tilastoja ja faktoja katsoessa pitäisi olla toisin päin? Markkinat ovat ulkoilmakauppakeskus jonka muodostavat useat pienet kauppiaat yhdessä.

Tämä on hyvä kysymys ja vaatisi kyllä pohdintaa. Uskon että ilmojen lämmettyä olisi täysin mahdollista avata näitä uudestaan. Eiköhän asia tule pohdittavaksi melko nopeasti.

Koska uskotte nykyisen tiedon valossa, että tapahtumia päästään taas järjestämään vaikka rajoitetustikin?

Tähän ei pysty antamaan ihan yksiselitteistä vastausta. Riippuu paljon minkälaisesta tapahtumasta on kyse ja lisäksi sairastavuudessa on päästävä riittävän alhaiselle tasolle ja rokotuskattavuudessa tarpeeksi korkealle. Tiettävästi hallitus on tätä nyt hahmottelemassa ja sidosryhmiä ollaan myös kuulemassa.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Mielelläni kävisin jalkapallo-otteluissa ja Savonlinnan oopperajuhlissa tai Pori Jazzeissa. Tykkään myös kovasti markkinoista ja toreista.

Olette saaneet paljon kiitosta asiallisista ja selkeistä infoista ja hyvästä viestinnän hoidosta. Mikä on salaisuutenne tässä asiassa?

Enpä tiedä. Yritän (enkä kyllä aina onnistu) puhua asioista mahdollisimman suoraan ja ilman liiallisia termejä. Jos löytää hyvän konkreettisen esimerkin tai vertauskuvan niin se auttaa usein. Olen kyllä myös saanut esiintymiskoulutusta ammattilaisilta ja se on ollut kullanarvoista.

Ihan kaikkein tärkein asia on kuitenkin se että minä kerron niitä viestejä ja arvioita joita rautainen ammattilaisporukka THL:ssä kovan päivittäisen työn kautta tuottaa. Ilman heitä tästä ei tulisi mitään.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Ei ole heidän vikansa että tapahtumiin voi liittyä koronariski. He kärsivät muiden puolesta ja reilua olisi että muu yhteiskunta (= kaikki me muut) tukisivat heitä vaikeimman yli, myös taloudellisesti. Olen tämän myös päättäjille sanonut. Kaipaamme kaikki kovasti tapahtumia takaisin.

Markkinaelinkeino oltiin kokonaan unohtamassa takuutuen piiristä

Tässä Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön lausunto asiaa valmisteleville koskien tapahtumaelinkeinon takuutukea ajalle 1.6.-30.9.2021:

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestössä ihmetellään Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestössä ihmetellään esityksen muotoa, jossa “säännöksessä tarkoitettuja yleisötapahtumia voivat olla esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, muuten kuin ympärivuotisen tapahtumatoiminnan osana järjestetyt konsertit ja näyttelyt, yleisölle avoimet hengelliset kesäjuhlat sekä vastaavat tapahtumat”.

Mihin ihmeeseen on unohdettu markkinat?

Suomessa järjestetään normaalisti 1.6.-30.9. välisenä aikana satoja markkinatapahtumia ja esimerkiksi useiden paikkakuntien vuotuiset isot kesätapahtumat ovat juuri markkinoita. Isommilla markkinoilla voi olla satoja kauppiaita, kymmeniätuhansia kävijöitä, paljon erilaista ohjelmaa ja kooltaan iso organisaatio toteuttamassa markkinoita. Tyypillistä markkinoille on se että ne ovat kaikille avoimia pääsääntöisesti pääsymaksuttomia tilaisuuksia. Markkinoilla suurin osa järjestäjien tuloista tulee yleensä sinne osallistuvien yrittäjien paikkavuokrista. Jos markkinat joudutaan peruuttamaan rajoitusten takia niin yleensä kaikki valmistelukulut jäävät järjestäjien kontolle ja paikkamaksut joudutaan hyvittämään/palauttamaan paikkamaksunsa maksaneille yrittäjille. Markkinoille mukaan ilmoittautuneet yrittäjät puolestaan menettävät myyntinsä ja tulonsa tapahtuman peruuntuessa. Kannattaa myös huomioida että markkinajärjestäjät ovat hyvin vastuullisesti noudattaneet OKM:n ja THL:n ohjeita tapahtumaturvallisuudesta vaikka se on merkinnyt samalla merkittävää järjestelykustannusten nousua jaettaessa markkina-alueita useiksi lohkoiksi, järjestettäessä joka lohkoon erilliset järjestyksenvalvojat, toimitsijat, siistijät, runsaasti käsidesipisteitä, käsienpesupisteitä, tapahtumaturvallisuuskylttejä jne…
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön mielestä markkinoiden tulisi ehdottomasti kuulua Tapahtumatakuun piiriin ja tuen tulisi kattaa kulujen lisäksi esim. 50% osuus palautettavista/ menetetyistä paikkamaksuista, jotta markkinajärjestäjillä olisi mahdollista päästä rajoituksista johtuvan peruutuksen sattuessa edes jotenkin omilleen. Muuten on pelättävissä merkittävä markkinoiden peruutussuma jo ennestään erittäin pahasti kärsineessä markkinaelinkeinossa. Riskejä ei yksinkertaisesti pystytä enää kantamaan, sillä monien järjestäjien ja tapahtumiin osallistuvien kauppiaiden talous on rajoitusten jäljiltä jo niin kuralla. Takuutuen avulla markkinat piristyisivät kun niihin osallistuvat yrittäjät voisivat olla varmoja edes siitä, että saavat paikkamaksunsa takaisin rajoituksista johtuvassa peruutustilanteessa.

Tässä taustaksi valtioneuvostolle 29.3.2021 lähettämämme vetoomus koskien rajoitusten purkua ja uusia kustannus- sekä takuutukia.

Markkinaelinkeino huomioitava koronarajoituksia purettaessa

Vakavassa korona tilanteessa on ollut täysin perusteltua pyrkiä vähentämään ihmisten kontakteja toistensa kanssa. Ikävä kyllä tällä hetkellä monet alueelliset rajoitukset ovat hyvin epäloogisia ja kohtelevat esim. kaupan alan toimijoita kovin eriarvoisesti. Sisäkauppakeskukset, jättimarketit, kiinteät liikkeet ja arkitorit ovat selvinneet hyvin pienin muutoksin ja rajoituksin, kun taas maamme ulkomarkkinat ovat pääsääntöisesti kokonaan kielletyt, vaikka ne noudattaisivat tiukkoja turvatoimia THL:n ja OKM:n ohjeistusten mukaisesti.

Esimerkki selventää tilannetta parhaiten

Paikkakunnan tapahtumatorilla muutaman kymmenen kauppiaan perinteiset ulkomarkkinat on nyt kielletty, kun taas viereisellä arkitorilla muutaman metrin päässä voi olla vaikka 200 kauppiasta melko kevein turvatoimin. Vastaavasti viereinen sisäkauppakeskus isoine jättimarketteineen ja kymmenine putiikkeineen on avoinna lähes normaalisti ja vain käsidesiautomaatit, ohjekyltit ja turvakuulutukset muistuttavat koronasta. Huippuna on se, että kauppakeskuksen aulatiloissa on nyt myymässä iso joukko normaalisti markkinoilla tuotteensa myyviä yrittäjiä, jotka voivat täällä myydä lähes normaalisti, vaikka ulkomarkkinat on kielletty. Tässä ei ole mitään logiikkaa!

Koronarajoitukset koetelleet pahasti markkinaelinkeinoa

Nyt koronarajoitukset ovat kohdelleet kaikkein koviten juuri niitä tuhansia PK- ja mikroyrityksiä, jotka ovat valinneet myyntikanavakseen markkina- ja tapahtumamyynnin. Vähintään 1500 yritystä on jo joutunut lopettamaan toimintansa ja noin 3000 henkeä on joutunut työttömäksi. Samaan aikaan kaupan alan isot toimijat kertovat ennätystuloksistaan. On ennenkuulumatonta, että koronarajoituksilla tuhotaan maamme perinteikäs markkinakulttuuri ja laillinen elinkeino sekä samalla vääristetään perusteettomasti ja pysyvästi kaupan alan kilpailutilannetta isojen toimijoiden eduksi pienten yritysten kustannuksella.

Kustannustuki ei ole kohdistunut oikein markkinaelinkeinoon

Myös kustannustuet ovat kohdistuneet melkoisen huonosti markkinaelinkeinoon, jossa kiinteitä kuluja ei tyypillisesti ole kovinkaan paljoa vaan ainoastaan menetettyjä tuloja kun kyseisiä markkinoita ei olekaan voitu järjestää. Tämä olisi tärkeää huomioida tulevissa kustannustuissa.

Vetoammekin nyt voimakkaasti maamme hallitukseen ja kaikkiin päättäjiin, jotta myös ulkomarkkinat ja kaupalliset myyntitapahtumat huomioitaisiin oikeudenmukaisesti tehdessänne päätöksiä rajoitusten purkamisista ja uusista kustannustuista.