Kansallispuistot juhlivat 70-vuotista taivaltaan

Kansallispuistot juhlivat 70-vuotista taivaltaan
Pyhä Häkin kansallispuiston vanha kelo Saarijärvellä. Kuva Upe Nykänen.

Ihmistä luonto ja maisemat ovat kiehtoneet aina. Seitsemän kansallispuistoa täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Neperustettiin luontoarvojen vuoksi vuonna 1956. Taustalla oli klassisen ajatus siitä, että alkuperäistä luontoa tulee säilyttää tuleville sukupolville. Kansallispuistoissa tai muillakaan suojelualueilla ei tuolloin juurikaan ollut palveluita retkeilijöille janiitä alettiin tekemään suunnitelmallisesti vasta 1970-luvulla. Nyt kansallispuistot ovat nousseet yhdeksi Suomen rakastetuimmista luonto- ja matkailukohteista.

Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 lähes 60 vuotta kestäneen julkisen keskustelun ja lainsäädännöllisen kiemuroiden jälkeen. Vuonna 1938 perustettuja kansallis- ja luonnonpuistoja ovat Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot sekä Mallan ja Pisavaaran luonnonpuistot. Vuonna 2028 nämä puistot täyttävät 90 vuotta ja niiden satavuotista historiaa juhlitaan vuonna 2038.

Nykyinen Pallas–Yllästunturin kansallispuisto perustettiin 1.2.2005. Kansallispuiston rungon muodostavat vuonna 1938 perustettu Pallas–Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläs–Pallaksen vanhojen metsien suojeluohjelma-alue. Perustamisen yhteydessä Pallas–Ounastunturin kansallispuisto lakkautettiin.

Kansallispuistojen perustamisen toinen aalto saapui samana vuonna, kun Urho Kekkonen nousi presidentiksi. Vuonna 1956 perustettiin Liesjärven, Linnansaaren, Pyhä-Häkin, Petkeljärven, Rokuan, Oulangan ja Lemmenjoen kansallispuistot.

Kesäinen järvimaisema Linnansaaren kansallispuistossa. Kuva Anne Pyykönen.

Suomen kansallis- ja luonnonpuistojen perustamisen kolmas vaihe oli vuonna 1982, kun perustettiin yksitoista uutta kansallispuistoa, pääosa Etelä- ja Keski-Suomeen, muun muassa Helvetinjärvi ja Tiilikkajärvi. Nämä puistot juhlivat seuraavia pyöreitä vuosia eli viisikymppisiään vuonna 2032.

Myöhemmin on perustettu vielä 21 kansallispuistoa suojelemaan erämaita, soita, metsiä, meri-, saaristo- ja tunturiluontoa sekä kulttuurimaisemia eri puolille Suomea, uusimpina Hossan kansallispuisto vuonna 2017 ja Sallan kansallispuisto vuonna 2022.

Lain mukaan kansallispuiston pinta-alan on oltava vähintään 1 000 hehtaaria eli 10 neliökilometriä, ja alueella on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.

Vastaa